Autoilijat löysivät salaperäisen tunnelin, joka oikaisee Helsingin keskustan läpi – tällainen reitti on

Uusi tunneli­suunnitelma nostaa Helsingissä päätään. Nykyinen huoltotunneli halutaan jatkossa Hakaniemeen asti.

Yle sai poikkeusluvan ajaa Helsingin huoltotunnelin läpi. Sen ajoi päästä päähän noin viidessä minuutissa. Video: Matti Myller / Yle, Petteri Juuti / Yle

Helsingin keskustan ali kulkee kielletty oikoreitti, josta vain harvat tietävät.

Parin kilometrin mittainen, 2000-luvulla rakennettu yritysten huoltotunneli on löytänyt epäviralliset käyttäjänsä tavallisista autoilijoista.

Kaikkiaan tunnelissa ajaa noin miljoona autoa vuodessa. Vain pieni osa siitä on kiellettyä läpiajoa.

Sisäänajoaukko huoltotunneliin Kluuvin päädyssä.
Huoltotunnelin itäpäädyn sisäänkäynti on nykyään Puutarhakadulla, Kaisaniemen ala-asteen vieressä. Kuva: Matti Myller / Yle

Miljoonasta autosta noin 80 prosenttia on sallittua liikennettä huoltotunnelissa oleviin pysäköintihalleihin, kertoo huoltotunnelin omistavan ja sen ylläpidosta huolehtivan Helsingin Väylä Oy:n toimitusjohtaja Mikko Syrjänen.

Loput 20 prosenttia huoltotunnelin liikenteestä koostuu ydinkeskustan liikkeiden huoltoliikenteestä sekä tavallisten ihmisten kielletystä läpiajoliikenteestä.

Tätä juttua varten Yle sai erikoisluvan ajaa huoltotunnelin läpi. Ajoaika päästä päähän Kaisaniemestä Ruoholahteen oli noin viisi minuuttia.

Ajoreitti huoltotunnelin kiellettyä reittiä pitkin on siinä mielessä kiinnostava, että sitä kautta autolla pääsee ohittamaan Helsingin päärautatieaseman edustan ja Kaivokadun, jonka autoliikenteen Helsinki päätti laittaa poikki vähän aikaa sitten.

Kaivokadun muutos on alkutekijöissään. Autoliikenne lakkaa rautatieaseman ympäriltä vasta 2030-luvulla.

Läpiajoa on mahdotonta valvoa

Kielletty huoltotunnelin läpiajoliikenne on tiedossa, mutta sitä on käytännössä mahdotonta valvoa, Syrjänen sanoo.

Jo nyt Helsingin kaupungilla on ollut vaikeuksia houkutella tarpeeksi yrittäjiä käyttämään huoltotunnelia huoltoliikenteeseensä.

– Jos laittaisimme sinne puomeja, huoltoliikenteen toiminta vaikeutuisi entisestään ja huollon suorittaminen alkaisi viedä liikaa aikaa.

Läpiajo ei ole tällä hetkellä sallittua muulle kuin huoltoliikenteelle, mutta kun huoltoliikenne ei ole saanut tulta alleen, tavalliset ihmiset näyttävät löytäneen reitin. Tarkkoja lukuja ei tiedetä.

– Kyllä siellä sitä läpiajoliikennettä on. Ihmiset tekevät muitakin rikoksia, Syrjänen sanoo.

Kielletty ajosuunta kyltti huoltotunnelissa.
Läpiajo kielletty -liikennemerkki näyttää kohdan, johon julkinen liikenne päättyy huoltotunnelin itäpäädyssä. Kuva: Matti Myller / Yle

Itäpäädyssä ei ole pelastusteitä

Syy sille, että läpiajo lännessä olevan Stockmannin parkkihallin ja idän Kluuvin tunnelin välillä on muilta kuin huoltoliikenteeltä kielletty, johtuu erityisesti itäpäädyn huonosta kunnosta.

Pelastuslaitos on arvioinut tunnelin pelastautumisreitit 1980-luvulla rakennetussa Kluuvin huoltotunnelissa puutteellisiksi.

Itäpäädystä puuttuvat erilliset, seinin tunnelista erotetut pelastautumisreitit ja rappuset tai hissit maan päälle.

– Sieltä pitäisi päästä pois, jos tapahtuu onnettomuus, autot simahtavat tai tulee tulipalo, Syrjänen toteaa.

Huoltotunnelin hätäpoistumistien ulostulopaikka.
Huoltotunnelin länsipään pelastautumisreittejä ulos maan päälle on ympäri Helsingin keskustaa. Niissä on vain uloskäynti, ei sisäänkäyntiä. Tämä on Ressun lukion pihassa Kalevankadulla. Kuva: Matti Myller / Yle

Sen takia Helsingin asemakaava kieltää läpiajon, Syrjänen sanoo.

– Ajoneuvojen määrää tunnelissa ei voi lisätä ennen kuin pelastautumista on parannettu.

Tällä hetkellä tunnelissa oleviin parkkihalleihin ajetaan joko idästä tai lännestä. Niistä pitää ajaa myös samaa reittiä takaisin.

Hätäpoistumistie huoltotunnelissa, taustalla ajoväylä.
Länsipäätyyn on rakennettu oikeanlaiset pelastautumiskäytävät 2000-luvulla. Itäpäädystä nämä puuttuvat. Kuva: Matti Myller / Yle

Helsinki haluaa kehittää tunnelia

Helsinki haluaa tunnelin vielä nykyistä paremmin käyttöön jo tämän vuosikymmenen puolella.

Tavoite on kirjattu tämänhetkiseen kaupungin strategiaan, joka ohjaa kaupungin toimintaa.

Kaikkien puolueiden pitäisi olla myös sitoutuneita siihen. Poliittinen tahtotila vaikuttaa olevan, että asiaa edistetään, koska keskusta halutaan autottomaksi.

Huoltotunnelin sisäänajo Ruoholahden päädyssä.
Lännessä huoltotunneliin mennään Ruoholahdenkadulta Kampin ja Ruoholahden välimaastossa. Kuva: Matti Myller / Yle

Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkosen mukaan kyse on juuri siitä, että pelastautumistiet pitää saada kuntoon.

– Ei pitäisi montaa vuotta mennä, että saadaan yksi pelastautumistie itäpäähän, jotta ihmiset pääsevät varmuudella pelastautumaan.

Helsingin tavoitteena on 2020-luvulla mahdollistaa vielä kaksisuuntainen pysäköinti. Se tarkoittaa, että idästä voisi ajaa tunnelin läntisten osien parkkihalleihin ja lännestä huoltotunnelin idän parkkihalleihin.

Näin tunnelista saataisiin enemmän julkinen. Nyt se ei vielä ole mahdollista.

Kyltti huoltotunnelissa, joka osoittaa suuntaa hätäpoistumistielle.
Huoltotunnelin länsipäädyn pelastustiet on hyvin merkattu. Kuva: Matti Myller / Yle

Pidemmän ajan suunnitelma Hakaniemeen

Pidemmällä aikavälillä Putkosen mukaan tunnelin päätyä idässä Kaisaniemestä suunnitellaan siirrettävän Hakaniemen torille asti.

Vanha tunneli Kaisaniemessä on Putkosen mukaan liian haastava ja heikko. Se on kapea, ja sen kulmat liian tiukkoja.

Suunnitelmissa vanha tunneli sivuutetaan kokonaan ja rakennetaan leveämpi, hienompi ja turvallisempi tunneli myös itäiseen kantakaupunkiin.

– Haemme ratkaisua, jossa tunneliin voitaisiin ajaa jo esimerkiksi Hakaniemessä.

Ulosajoväylä huoltotunnilista Kluuvissa. Kuorma-auto ulosajoväylällä.
Itäpäädyssä Kaisaniemessä huoltotunnelin sisäänajo ja ulostulo ovat eri kohdissa. Tässä huoltotunnelin uloskäynti Fabianinkadulla. Kuva: Matti Myller / Yle
Ladataan lomaketta...