Yksi rakennus erottuu katukuvasta Lappeenrannan Pallon kaupunginosassa.
Vilkasliikenteisen Taipalsaarentien ja Liisankadun kulmauksessa, kerrostalojen seassa, seisoo koristeellinen kaksikerroksinen jugendtalo.
Talo on vuodelta 1908. Sillä ei ole Lappeenrannassa montaa yhtä tunnistettavaa ikätoveria, sillä vanhoja rakennuksia purettiin ahkerasti etenkin 1960–1970-luvuilla elementtitalojen tieltä.
Jugendtalon omistaa eläkkeellä oleva rakennusinsinööri Juha Narinen yrityksensä kautta.
Juha Narinen hankki talon 1990-luvulla konkurssipesältä. Hän muistelee, että talo oli etsinyt uutta omistajaa jo muutaman vuoden.
– Katsoin talon rapistumista ja ajattelin, että jos jotain pystyn tekemään, se täytyy tehdä, Narinen kertoo.
Hänen aikanaan talossa on ollut vuokralaisia, kuten tietotekniikka-alan yritys ja viimeisimpänä perhekoti.
Nyt talo on ollut vuoden tyhjillään, ja Narinen on aikeissa luopua siitä. Suljettu tarjouskauppa on juuri päättymässä.
– Ikä, ikä. Toivottavasti on syksyllä 77 vuotta täynnä. Nyt täytyy antaa kapula seuraavalle. Toivon, että tätä säilytetään pieteetillä ja parannetaankin.
28 asukasta ja kauppoja
Rakennustutkija Kristiina Pesola Etelä-Karjalan museosta kertoo, että asuin- ja liikerakennusten historiaa tunnetaan tyypillisesti huonommin kuin julkisten rakennusten. Joitakin tietoja jugendtalosta kuitenkin on.
Talon ensimmäinen omistaja oli puuliikkeenpitäjä Joonas Hietamies. Vuonna 1910 pihapiirin kahdessa rakennuksessa asui 28 ihmistä.
Rakennus ei sijainnut alkujaan Taipalsaarentiellä, vaan talon edustalta kulki Esplanadinkatu. Nykyinen Liisankatu taas tunnettiin Nikolainkatuna.
1920-luvulla rakennuksessa toimi Lappeenrannan teknillinen toimisto -niminen yritys. Joonas Hietamiehen vävy Matti Werner Luostarinen myi siellä erilaisia koneita, tarvikkeita ja autoja.
Vuonna 1952 kiinteistön hankki Lappeenrannan osuusmeijeri, ja rakennuksen kivijalkaan tuli maitokauppa.
1980-luvulla talo siirtyi rakennusliikkeelle ja rakennusliikkeeltä edelleen Lappeenrannan rakennesuunnittelu -nimiselle insinööritoimistolle, joka kunnosti sen toimistotiloiksi.
– Olimme varmaan ”hulluja” kun teimme ratkaisumme, mutta emme kuitenkaan humalassa, kuvaili insinööritoimiston toimitusjohtaja Vesa Kourula projektiin ryhtymistä vuonna 1989 pitämässään esitelmässä.
Esitelmän mukaan talo oli jo tyhjennetty purkamista varten, kun insinööritoimisto osti sen.
Remontissa esimerkiksi vanhat ikkunat kunnostettiin ja julkisivu pyrittiin säilyttämään, mutta pohjaratkaisuihin tuli isoja muutoksia.
Tarinoita elokuvasta ja Legolandista
Juha Narinen kertoo kuulleensa tarinan, jonka mukaan jugendtalossa olisi kuvattu Ansa Ikosen ja Tauno Palon tähdittämää elokuvaa.
Videolla Narinen kertoo arvelevansa, ettei tarina pidä paikkansa.
Toisen tarinan mukaan Tanskan Legolandissa olisi pienoismalli Lappeenrannan jugendtalosta. Pienoismallista kertovat esimerkiksi vanhat lehtileikkeet sekä insinööritoimiston Kourulan esitelmä.
– Uteliaita riitti talomme ympärillä jatkuvasti ja tuntuu riittävän edelleenkin. Useat ihmiset ovat tulleet kertomaan, että talomme on myös Legolandissa. Asia, jota itse en ole käynyt varmistamassa, kirjoittaa Kourula.
Yle kysyi Legolandista sähköpostitse, onko heillä tietoa asiasta. Vastausta ei ole jutun julkaisuun mennessä tullut.
Kiinnostusta jugendtalo on herättänyt myös tänä keväänä, kun se on etsinyt uutta omistajaa.
Kiinteistönvälittäjä Niina Backin mukaan uteliaita naapureita ei ole näytöillä kuitenkaan käynyt, vaan talosta ovat kysyneet pääasiassa yritykset.
Jutun lähteenä on käytetty Etelä-Karjalan museon Kioski-kulttuuriympäristötietojärjestelmän tietoja, Vesa Kourulan esitelmää Vanhan rakennuksen säilyttäminen omistajan näkökulmasta sekä Laila Lehikoisen kirjaa Lappeenrannan paikannimet.