Myöhäisiltaan 31. maaliskuuta asti näytti kuin ainoa suomalainen jalkapallon MM-kisajoukkueissa tulevana kesänä olisi Christian Karlsson. Oslossa asuva kokki on vastannut Norjan A-maajoukkueen ruokahuollosta jo vuosikymmeniä.
Sitten Bosnia-Hertsegovina tasoitti jatkokarsintojen päätöskierroksella Italiaa vastaan 1–1:een ja eteni historiansa toisiin MM-kisoihin rangaistuspotkukilpailun kautta. Sarajevo repesi, ja juhlahumussa painoi mukana 29-vuotias suomalaisvalmentaja.
Päävalmentaja Sergej Barbarezin videoanalyytikosta Rasmus Janssonista tulee USA:n, Kanadan ja Meksikon jakamissa kisoissa parhaan tiedon mukaan kolmas MM-lopputurnausjoukkuetta valmentava suomalainen. Timo Liekoski oli USA:n valmennustiimissä 1994, Mikko Kujala Iranin fysiikkavalmentajana 2014.
Vaikka videoanalyytikon työ äkkiseltään kuulostaa tulokselle olennaisemmalta kuin kokin panos, Rasmus Jansson kertoo Yle Urheilun haastattelussa korkeakoulukseen myös paineiset ravintolakeittiöt.
Kun Jansson aloitteli valmentajauraansa helsinkiläisseura SAPA:ssa viime vuosikymmenen puolivälissä, hän suoritti samalla kokin ammattitutkinnon ravintolakoulu Perhossa.
– Olen oppinut todella paljon nykyammattiini liittyviä asioita ravintolakeittiössä. Ne on yleensä organisoitu selvästi paremmin kuin yksikään jalkapallojoukkue, Puolasta tavoitettu Jansson sanoo.
Erityisesti hän kiittää arvostettujen Pasi Hassisen ja Pertti Kallioisen antamia oppeja.
Kisalippu syvältä
Bosnia-Hertsegovina kaivoi MM-tikettinsä syvältä. Suora kisapaikka oli lähellä jo karsintalohkon päätöskierroksella Wienissä, mutta se lipesi vielä käsistä.
Jatkokarsinnassa joukkue kohtasi ensin vieraissa Walesin, jäi tappiolle, mutta tasoitti ja voitti rangaistuspotkukilpailun. Sama kuvio toistui päätöskierroksella, nyt kotikentällä Zenicassa.
– Periksiantamattomuus on varmasti yksi joukkueemme arvoista. Se näkyy tekojen kautta.
Kolmen etnisyyden valtion – muslimien, kroaattien ja serbien – maajoukkuekoostumus on vähintään erikoinen. MM-karsinnoissa käytetyt pelaajat tulivat lähes 20:stä eri sarjasta. Heistä 17 on syntynyt ulkomailla, ja tusina edusti poikamaajoukkueissa muuta maata kuin Bosnia-Hertsegovinaa.
Lähihistoria näkyy
– Se on tietysti looginen seuraus maan lähihistoriasta, Jansson viittaa Jugoslavian liittovaltiossa 1991 puhjenneisiin hajoamissotiin, joiden jäljiltä jopa miljoonan bosnialaisen arvellaan asettuneen pysyvästi kotimaansa ulkopuolelle. Nykyään tämä näkyy myös joukkueen infernaalisena kannatuksena useissa vierasotteluissa.
Tästä diasporasta maan jalkapalloliitto on rekrytoinut lahjakkaita nuoria maajoukkueisiinsa. Mainioiksi esimerkeiksi käyvät Esmir Bajraktarevic, Kerim Alajbegovic ja Armin Gigovic. He ovat syntyneet USA:ssa, Saksassa ja Ruotsissa.
Päävalmentaja Barbarez taas lähti parikymppisenä sisällissodan jaloista Saksaan, jossa loi upean ammattilaisuran.
Päivä MM-juhlien jälkeen Jansson lensi Varsovaan, josta 170 kilometriä kaakkoon sijaitsee Lublinin kaupunki. Sen pääsarjaseura Motor Lublin on Janssonin päätyönantaja. Valmentajiin kuuluu myös virolainen Gert Remmel, joka toimi aiemmin pitkään Suomessa ja profiloitui jalkapallokirjoittajana. Hän on ollut tärkeä apu Janssonin tiellä arvostetuksi ammattivalmentajaksi.
– Puolassa työnkuvani on vähän erilainen, mutta toki kummassakin työssä on toisiaan tukevia samankaltaisuuksia.
Rautalankamalli videoanalytiikasta
Jansson vääntää rautalankamallin siitä, miten videoanalyytikko auttaa joukkuetta optimisuoritukseen:
– Katson kollegani (Jasmin Kolasinac) kanssa, miten vastustaja pelaa kollektiivina ja millaisin tavoin ja käyttäytymismallein vastustajan yksilöt toimivat kentällä. Toimitamme materiaalin valmentajille ja he pelaajille.
Otteluita Jansson ja Kolasinac seuraavat lehtereiltä. He striimaavat kuvaa penkille ja tekevät videoklippejä, joita voidaan näyttää pelaajille puoliajalla.
– Harjoituksissa tehtävä on samankaltainen eli kuvaamme harjoitteet ja tuotamme niistä valmennukselle tarvittavat materiaalit.
Bosnia-Hertsegovina eteni MM-kisoihin kahden rangaistuspotkukilpailun kautta. Lopputulos ei ollut sattumaa.
– Olimme perehtyneet vastustajien mahdollisiin laukojiin ja maalivahtien toimintaan rankkaritilanteissa ja tuotimme tästä materiaalia valmennukselle.
Sarjakauden jälkeen Jansson liittyy Bosnia-Hertsegovinan MM-leiritykseen. Se alkaa Balkanilla ja jatkuu Pohjois-Amerikassa. Avausottelussa 12. kesäkuuta vastaan tulee Torontossa kisaisäntä Kanada.
Jansson on suorittanut Euroopan jalkapalloliiton Uefan toiseksi korkeimman eli A-valmentajatutkinnon.
– Pro-tutkinnot ovat osuneet viime aikoina maajoukkueikkunoihin, mutta kaikki aikanaan, Barbarezin tiimiin 2024 liittynyt Jansson toteaa.
Hän myöntää, ettei edes muista, miten pitkään pestiin silloin sitoutui.
Tähtipöly ravistellaan pois
Bosnia-Hertsegovinan joukkueen tähtiä ovat esimerkiksi nelikymppinen kansallisikoni Edin Džeko ja Stuttgartin hyökkääjä Ermedin Demirovic. Maajoukkueympyröissä tähtipölyt kuitenkin ravistellaan harteilta.
– Kukaan ei nosta itseään joukkueen yläpuolelle. Kaikki ovat tavallaan jo tehneet uransa, eikä itsekorostukselle nähdä mitään tarvetta. Teemme yhdessä työtä, jotta joukkue menestyisi. Päävalmentajan (Barbarez) suuria vahvuuksia on rauhallisuus ja johdonmukaisuus.
Jansson täyttää 30 vuotta ensi vuoden maaliskuussa ja on varmasti MM-kisojen nuorimpia valmentajia. Hän myöntää aiemmin pitäneensä nuoruutta liikaakin jonkinlaisena hopealuotina.
– Arvostan nykyään senioriteettia todella paljon, mainitaan nyt vaikka Gian Piero Gasperini tai Marcelo Bielsa. Olin tämän suhteen aiemmin kriittisempi, mutta olen oppinut, että ammatillisesti kunnianhimoiselle valmentajalle ikä todella on vain numero. Useasti ikä auttaa ymmärtämään, mikä on priorisoimisen arvoista.
Vaikka Jansson on päässyt hyvään asemaan erittäin kilpaillussa maailmassa, omiin ammatillisiin tikapuihinsa hän ei ole poikkipuita naputellut.
Elämä ei ole aakkosjärjestys
– En usko malliin, jossa elämästä tehdään jonkinlainen aakkosjärjestys. Kun on työteliäs, oppimishaluinen ja luotettava, niin ihan normaalein työelämätaidoin pääsee eteenpäin.
Vaikka valmentajaura alkoi suomalaisen jalkapallon parissa, siitä ulkomaille vuosikymmenen taitteessa asettunut Jansson on etääntynyt. Hän ei ole vuosiin katsellut Huuhkajien tai Veikkausliigan otteluita.
– Pidän yhteyttä joihinkin suomalaisiin kollegoihin, mutta en suomalaisuuden, vaan samojen kiinnostuksen kohteiden takia.
