Paljon julkisuutta saanut tasavallan presidentti Alexander Stubbin pojan Oliver Stubbin valinta Ulkopoliittisen instituutin (UPI) harjoittelijaksi herättää entistäkin enemmän kysymyksiä.
Yle hankki tietopyynnöllä tiedot UPIin viime vuosina valituista harjoittelijoista.
Kävi ilmi, että Oliver Stubb erottuu viimeisten viiden vuoden aikana harjoitteluun päässeiden joukosta monin tavoin.
Kaikki harjoittelijoiksi valitut ovat olleet opinnoissaan pidemmällä kuin Stubb.
Vuodesta 2020 alkaen heitä on tänä vuonna harjoittelunsa aloittaneiden Stubbin ja toisen harjoittelijan lisäksi valittu eri tehtäviin yhteensä yksitoista.
Stubbin lisäksi viime vuosina harjoitteluun on instituutin toimittamien tietojen perusteella valittu vain yksi toinen kandivaiheen opiskelija.
Hän oli kuitenkin ansioluetteloon kirjatun opintopistemäärän perusteella opinnoissaan jo merkittävästi pidemmällä kuin hakuhetkellä ensimmäistä vuottaan Ison-Britannian Exeterin yliopistossa opiskellut Stubb.
Muilla valituilla on ollut myös työkokemusta, esimerkiksi palvelualoilta tai logistiikasta. Jotkut valitut olivat myös työskennelleet esimerkiksi suurlähetystössä tai tulkkeina.
21-vuotias Stubb oli kirjannut ansioikseen varusmiespalveluksen ja vapaaehtoistyön opiskelijajärjestössä.
Jo aiemmin julkisuudessa on kerrottu, että Oliver Stubb oli tänä vuonna haastatteluun kutsutuista viidestä hakijasta kokemattomin; olivathan muut loppumetreille päässeet hakijat jo opinnoissaan maisterivaiheessa.
Stubbin valintaa tehtävään on perusteltu muun muassa korkealla motivaatiolla ja asiaosaamisella.
Stubb työskentelee tutkimusohjelmassa, joka keskittyy Suomen ulkopolitiikkaan, Pohjois-Euroopan turvallisuuteen ja Natoon. Aihepiirejä voisi kuvata presidentin leipälajeiksi.
Sähköpostit paljastavat: Hakijoille annettu eri ohjeistusta
Sittemmin jo tehtävässä aloittanut Stubb valittiin tutkimusavustajaksi eduskunnan yhteydessä toimivaan tutkimuslaitokseen 59 hakijan joukosta kummastusta herättäneen prosessin jälkeen.
Kritiikkiä on tullut muun muassa tavasta, jolla instituutti päätti muuttaa stipendejä koskevaa käytäntöään siten, että Britanniassa opiskelevan Stubbin valinta tuli mahdolliseksi.
Muutos kytkeytyy siihen, että hakijoilta edellytetään, että he saavat tuen palkalliseen harjoitteluun. Suomalaiset yliopistot maksavat harjoittelutukea tai harjoittelua on voinut myös rahoittaa EU-maiden Erasmus+-stipendillä.
Määräaikaisesta, kolmen kuukauden harjoittelusta maksetaan palkkaa noin 1 800 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi suomalaisten yliopistojen maksama tuki kuittaa kuukausipalkasta 600 euroa.
Aiemmin esimerkiksi Britanniassa tai Yhdysvalloissa opiskelevia ei ole tukikäytäntöihin liittyvistä syistä otettu harjoitteluun.
Päätös muutoksesta tehtiin sen jälkeen kun Stubb oli ollut instituuttiin yhteydessä. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala antoi julkisuuteen tukikäytäntöjä koskevan muutoksen ajankohdasta ensin väärää tietoa, mutta korjasi sanomisiaan jälkikäteen.
Haukkala myönsi Stubbin olleen häneen yhteydessä vain kaksi päivää ennen kuin instituutti muutti sääntöjään.
Oliver Stubb kirjoitti sähköpostia UPIn johtaja Hiski Haukkalalle 8. helmikuuta. Hän toivoi, että hän ja Haukkala voisivat keskustella siitä, miten Stubb voisi ”taidoillaan ja innollaan” tukea instituutin työtä.
Linjausta muutettiin helmikuun 10. päivä.
Iltalehti uutisoi kesäkuussa myös Stubbin ja UPI:n henkilöstövastaava Marie-Louise Hindsbergin tuttavallisen sävyisestä viestittelystä harjoittelupaikan tiimoilta, mukaan lukien tukijärjestelyihin liittyen.
Yle on nähnyt viestienvaihdon.
Viesteistä käy ilmi, että Hindsberg kehotti Stubbia jättämään hakemuksen vaikka tuki harjoitteluun ei ollut vielä selvillä. Harjoittelupaikkaa koskevassa ilmoituksessa kuitenkin luki, että hakemuksessa tulee mainita, miten harjoittelu on tarkoitus rahoittaa.
Yle tarkasteli myös Hindsbergin ja muiden hakijoiden välistä viestittelyä. Moni muukin paikasta kiinnostunut lähestyi Hindsbergiä harjoittelun rahoitusta koskevilla kysymyksillä.
Toiselle tukikuvioista kysyneelle henkilölle Hindsberg vastasi, että mikäli tietoa harjoitteluun maksettavasta tuesta ei ole, hakemusta ei oteta huomioon.
Viesteistä käy myös ilmi, että kun Stubbin tukikuviot viimein selvisivät, hänen saamansa tuki on hieman pienempi kuin esimerkiksi suomalaisten yliopistojen maksama.
Stubbin palkkaaminen tulee siis valtiolle kalliimmaksi kuin muiden hakijoiden.
Stubbin valinnasta lukuisia kanteluita
Ulkopoliittisen instituutin hallitus kuuli heinäkuun alussa järjestetyssä kokouksessaan johtaja Haukkalaa Stubbin valintaprosessista.
Annettua selvitystä kuvattiin ”seikkaperäiseksi”.
Kun Yle pyysi Haukkalan hallitukselle antamaa selvitystä tietopyynnöllä, instituutista todettiin, että selvitys annettiin suullisesti eikä sitä näin ollen voida luovuttaa.
UPIn hallitus totesi Haukkalan kuulemisen jälkeen julkaisemassaan tiedotteessa pitävänsä tärkeänä, että harjoittelupaikkoihin liittyvät toimintatavat ovat selkeitä ja johdonmukaisia.
Stubbin valinnasta on kanneltu niin eduskunnan oikeusasiamiehelle kuin oikeuskanslerille. Oikeusasiamiehelle kanteluita oli tehty maanantaihin mennessä yksitoista, oikeuskanslerille kaksi.
Kantelijat pyytävät laillisuusvalvojia muun muassa selvittämään, onko valinnassa suosittu Stubbia ohi muiden hakijoiden ja rikottu hyvää hallintotapaa.
Jutun kommentointi on suljettu moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.