Jalkapallon Kansallisen liigan uudet lisenssimääräykset vaikuttavat naisten pääsarjaseurojen arkeen.
Suurin muutos aiempaan on, että jatkossa tekonurmi- ja jalkapalloalustojen on täytettävä Fifan laatuvaatimukset. Kentän on oltava lämmitetty tai ”kentän jatkuva pelikelpoisuus tulee pystyä todentamaan muuten vakuuttavasti”.
Seuralisenssipäällikkö Mikko Aitkoski kuvailee lisenssiehtoihin tehtyjä muutoksia maltillisiksi.
– Harmonisoimme kaikkien muiden sarjojen kuin Veikkausliigan lisenssimääräykset eli kirjaukset alustojen osalta ovat nyt yhtenäiset Ykkösliigassa, miesten Ykkösessä, Kansallisessa liigassa ja Kansallisessa ykkösessä. Pelaamme kuitenkin paljon samoilla kentillä, Aitkoski kertoo.
Aitkosken mukaan palautetta tuli monelta taholta tietyistä kentistä viime kevään aikana. Muutospäätökseen vaikutti ennen kaikkea tavoite varmistaa pelaajien ja erotuomareiden turvallisuus.
Kansallisen liigan olosuhteet puhuttivat jälleen päättyneellä kaudella. Kenttien kunnon lisäksi puhuttivat muun muassa pukukoppitilat, ensiapumääräykset ja ylipäätään seurojen resurssit ja toiminta.
Kansallisen liigan kehitysjohtaja Minna Kauppinen pitää lisenssiehtoihin tehtyjä muutoksia tärkeinä.
– Pääsarjatasolla tulee olla tietyt standardit ja niitä täytyy noudattaa, jotta laji kehittyy ja menee eteenpäin. Haluamme tarjota pelaajille ja yleisölle mahdollisimman hyvät olosuhteet joka paikkakunnalla, Kauppinen kommentoi.
– Näillä päästään ainakin askel eteenpäin. On ehdottoman tärkeää, että meidän pelaajillamme on turvallinen alusta, jolla pystytään pelaamaan laadukasta jalkapalloa joka pelipaikkakunnalla.
PK-35 aikoo muuttaa
Kaikissa seuroissa lisenssivaatimuksia ei ole otettu innolla vastaan. PK-35:n naisten ja miesten edustusjoukkueille määrättiin lokakuun puolivälissä kahden pisteen pistevähennys kaudelle 2025.
Seura ei ollut noudattanut lisenssikomitean päätöstä, jonka mukaan sen piti lisätä Pihlajamäen kentälle katettuja istumapaikkoja 31.7. mennessä.
PK-35 on valittanut päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan, missä sen käsittely on vielä kesken.
Vaatimus katetusta katsomosta on ollut lisenssiehdoissa myös aiempana kautena. Etenkin nousijaseurat voivat kuitenkin saada tiettyihin ehtoihin poikkeuslupia.
PK-35 Edustus Oy:n toimitusjohtaja Tapio Rostedt purki tunteitaan X-tilillään, missä hän ilmiotti myös seuran edustusjoukkueiden muuttavan. Rostedt kokee, että lisenssitoimikunnassa heitä ei ole kuultu.
Väliaikaisen katoksen rakentamiseen seura ei Rostedtin mukaan lähde.
– Emme ole tekemässä mitään kotikutoista katsomorakennelmaa. Eivätkä mitkään sadantuhannen euron väliaikaiset katokset vie olosuhdeasiaa eteenpäin, päinvastoin. Meillä on piirustuksissa, että katsomon ylle tulee katos ja sosiaalitilat, ja tarkat piirustukset on annettu myös Palloliitolle, Rostedt kommentoi.
Rostedtin mukaan seuralla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä rakennuslupaa katokselle.
Nyt tilanne on se, että edustusjoukkueen pelit Pihlajamäessä päättyvät.
– Olemme keskustelleet kaupungin kanssa eri vaihtoehdoista. He eivät suosittele Töölön jalkapallostadionia, koska se on yksinkertaisesti liian kallis. Vaihtoehtona on Espoo, missä olemme harjoitelleet viime vuonna. Leppävaarassa on hyvä stadion, joka täyttää kriteerit, Rostedt aloittaa.
Helsingissä yksi vaihtoehto on Oulunkylä. Rostedt kertoo keskustelleensa Gnistanin kanssa asiasta.
– Helsingin kaupungin ehdotus oli, että mentäisiin Brahen kentälle. Sinne on menossa muitakin. KäPa ja IFK pelaavat Bragulla, ja kaupunki on sinne laittamassa lisenssiä varten katsomot ja katokset.
– Ehkä Helsingissä ei ole pohdittu, mitä huippufutikselle kuuluu ja nyt on keksitty sitten tällainen laastariratkaisu, että työnnetään kaikki sinne. Sen tietää sitten, mitä seurakulttuurille käy.
Rostedtin mukaan seuran junioritoiminta on kuitenkin jäämässä Pihlajamäkeen.
Ensi kauden lisenssimääräykset vaikuttanevat myös viime kauden päätteeksi historian ensimmäisen mitalinsa varmistaneen HPS:n toimintaan.
Joukkue on pelannut kotiottelunsa Paloheinässä, missä kenttää ei ole lämmitetty. Viime kaudella katsomon ylle rakennettiin väliaikainen katos.
– Saimme katettua vaaditun katsomon ja katsojamäärän. Ensi kautta kohti tutkitaan, mikä olisi ratkaisu, jolla mahdollisesti pystyisimme jatkamaan. Meillä on tahtotila jatkaa omalla kentällä, mutta mikäli se ei ole mahdollista, sillehän me emme oikeastaan mitään voi. Siinä vaiheessa täytyy katsoa muita vaihtoehtoja, HPS:n toiminnanjohtaja Pasi Paakki kommentoi Yle Urheilulle.
Paloheinästä vain kolmen ja puolen kilometrin päässä sijaitsee Oulunkylän urheilupuisto. Veikkausliigassa pelaavan Gnistanin kotistadion tuhoutui viime heinäkuussa tulipalossa, mutta seuran tavoitteena on ollut pelata keväästä lähtien kotikentällään.
Oulunkylää onkin väläytelty yhdeksi mahdolliseksi pelipaikaksi.
– Totta kai kaikki vaihtoehdot täytyy pitää avoimina. Olemme käyneet keskusteluita, Paakki myöntää.
Ennätysyleisö
Kehitysjohtaja Minna Kauppinen ymmärtää seurojen palautetta. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään seuroista, vaan myös seurojen kotikaupungeista ja siitä, millaiset ehdot esimerkiksi kenttien suhteen on saatu sovittua.
– Ymmärrän tietysti turhautumisen. Mutta yleisellä tasolla Kansallisessa liigassa hyvät olosuhteet, ottelutapahtumien kehittäminen, markkinointi ja panostuksien lisääntyminen ovat olleet syitä siihen, että olemme saaneet päättyneellä kaudella enemmän katsojia ja katsojaennätyksiä on rikottu.
– Meidän on palveltava yleisöämme niin, että matseihin voi tulla myös sateella. Tiedän, että myös pelaajat arvostavat sitä, kun kentällä olosuhteet ovat kunnossa.
Kansallinen liiga tiedottikin maanantaina, että sen yleisömäärät kasvoivat kolmatta vuotta peräkkäin. Kaikkiaan peleissä vieraili liigan mukaan 41 780 henkilöä, mikä tekee yhden ottelun keskiarvoksi 357.
Isoin katsojakeskiarvo oli mestari HJK:lla (835), jonka kotiottelussa tehtiin myös sarjan uusi yleisöennätys: syyskuista, mestaruuden lopulta ratkaissutta ottelua Kuopion Palloseuraa vastaan seurasi 2 535 katsojaa.