Jugoslavian hajoamissotia käsitellyt Haagin sotarikostuomioistuin päättää toimikautensa vuodenvaihteessa. Se suoriutui puutteistaan huolimatta tehtävästä kelvollisesti, arvioivat asiantuntijat STT:lle.
Tuomioistuimen merkittävimmäksi saavutukseksi jäänee kansainvälisen oikeuden kulttuurin edistäminen ja YK:n toimintakyvyn todistaminen.
– Jugoslavia-tuomioistuin näytti, että sotarikollisia voidaan panna syytteeseen ja rangaista, sanoo kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta.
Ennen Haagin tuomioistuinta aiemmat kansainväliset sotarikostuomiot annettiin Nürnbergin ja Tokion tuomioistuimissa toisen maailmansodan jälkeen. Molemmat jakoivat voittajien oikeutta.
– Ilman Haagin tuomioistuinta korkeat poliittiset johtajat ja ylimmät sotilasjohtajat olisivat todennäköisesti välttäneet syytteet kokonaan tai vapautettu poliitikkojen painostuksen vuoksi, arvioi Bosnia-Hertsegovinaa tutkiva tohtorikoulutettava Mitjo Vaulasvirta Oxfordin yliopistosta.
Haagin tuomioistuin toimi asiantuntijoiden mukaan puolueettomasti, vaikka sitä etenkin kohdemaissa on arvosteltu päinvastaisesta.
– Sen sijaan jotkut yksittäiset tuomiot olivat virheellisiä, arvioi tutkijatohtori Brendan Humphreys Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Hänen mukaansa esimerkiksi vihollisten tappamiseen yllyttäneen serbipoliitikon Vojislav Seseljin ja bosniakkikomentaja Naser Oricin olisi pitänyt saada pitkät tuomiot syytteiden hylkäämisen sijaan.
– Lisäksi on epäjohdonmukaista, että Srebrenican tapahtumat olivat tuomioistuimen mukaan kansanmurha, mutta konflikti, jonka osa se oli, ei ollut.
Vaulasvirtakaan ei niele puolueellisuusväitteitä, joita etenkin serbit ovat toistaneet.
– Bosniassa jokainen konfliktin osapuoli syyllistyi sotarikoksiin, mutta tutkittujen väkivallantekojen ja uhrimäärien perusteella Bosnian serbiarmeija ja puolisotilaalliset joukot syyllistyivät niihin enemmän ja järjestäytyneemmin kuin muut.
Vaikka tuomioistuin aloitti jo vuonna 1994, se teki viimeiset päätökset vasta tämän vuoden lopulla. Pitkä prosessi on maksanut valtavasti. Oikeudenkäyntien aikana moni päätekijä ehti kuolla.
Tuomioistuimessa todistaneen oikeushammaslääkäri Helena Rannan mukaan pitkät oikeudenkäynnit olivat välttämättömiä syytettyjen oikeusturvan kannalta.
– Oli silti taktinen virhe yhdistää Slobodan Milosevicin syytteet Bosniasta, Kroatiasta ja Kosovosta. Jos ne olisi käsitelty erikseen, hänet olisi ehditty tuomita edes jostain ennen kuolemaansa.
Tuomioistuimen tehtävänä oli myös edistää rauhaa ja sovintoa entisen Jugoslavian alueella. Tässä vaikeassa tehtävässä se on onnistunut korkeintaan välttävästi. Pitkät käsittelyt ovat avanneet vanhoja haavoja, ja tuomioilla ei ole kohdemaissa juuri minkäänlaista arvovaltaa.
– Uhka sotarikostuomioista edisti osaltaan rauhan aikaansaamista, mutta monet tuomioista ovat lisänneet nationalismia ja haitanneet sovintoa, Humphreys sanoo.
Balkan on yhä hyvin jakautunut, eikä yhteistyötä tehdä kansanryhmien välillä monin paikoin lainkaan.
– Tästä huolimatta on vaikea nähdä, että Balkanin mailla menisi paremmin, jos sotarikolliset olisivat vapaina tai pahimmassa tilanteessa mukana politiikassa. Vaikka tuomioistuinta pitää tarkastella kriittisesti, siitä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa rauhanrakennukselle, Vaulasvirta arvioi.
Balkanin likainen tusina
Haagin Jugoslavia-tuomioistuin nosti syytteet 161:tä ihmistä vastaan ja tutki vielä useampia. Näin kävi 12 merkittävälle tekijälle Jugoslavian hajoamissotien jälkeen.
Slobodan Milosevic: Jugoslavian entistä presidenttiä syytettiin sotarikoksista ja kansanmurhasta. Hän kuoli kesken oikeudenkäynnin.
Radovan Karadzic: Bosnian serbitasavallan entinen presidentti tuomittiin 40 vuodeksi vankeuteen kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Ratko Mladic: Bosnian serbiarmeijan entinen komentaja tulkittiin vastuulliseksi Sarajevon piirityksestä ja Srebrenican joukkomurhasta. "Bosnian teurastaja" tuomittiin elinkautiseen kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Vojislav Seselj: Äärikansallismielinen serbipoliitikko, joka mm. yllytti karkottamaan ja tappamaan kroaatteja. Oli syytettynä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, mutta tuomioistuin hylkäsi syytteet vuonna 2016.
Zeljko "Arkan" Raznatovic: Rikollispomo, jonka omat puolisotilaalliset joukot syyllistyivät lukuisiin sotarikoksiin. Arkania syytettiin mm. rikoksista ihmisyyttä vastaan, mutta hänet murhattiin ennen oikeudenkäyntiä. Serbia ei ollut luovuttanut Arkania Haagiin.
Milan Martic: Kroatian serbien komentaja tuomittiin 35 vuoden vankeuteen lukuisista eri sotarikoksista ja etnisestä puhdistuksesta Krajinan alueella.
Franjo Tudjman: Kroatian entistä presidenttiä ei koskaan syytetty mistään. Tuomioistuimen pääsyyttäjä Carla del Ponte kertoi vuonna 2002, että olisi nostanut syytteet Tudjmania vastaan ellei tämä olisi kuollut.
Ante Gotovina: Kroaattikenraali tuomittiin 24 vuodeksi vankeuteen sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2011, mutta tuomioistuimen valituselin vapautti hänet seuraavana vuonna. Yhdysvaltojen on epäilty painostaneen tuomioistuinta vapauttamaan Gotovinan.
Slobodan Praljak: Bosnian kroaattien kenraali tuomittiin 20 vuoden vankeuteen mm. sotarikoksista ja Mostarin sillan tuhoamisesta. Joi myrkkyä oikeussalissa ja kuoli marraskuussa kuultuaan valituksensa hylkäämisestä.
Alija Izetbegovic: Bosnia-Hertzegovinan entistä presidenttiä ei koskaan syytetty sotarikoksista. Tutkinta oli kesken hänen kuollessaan vuonna 2003.
Naser Oric: Bosnian armeijan komentaja Srebrenicassa tuomittiin vuonna 2006 kahden vuoden vankeuteen muun muassa osallisuudesta serbivankien murhiin. Valituselin kumosi tuomion vuonna 2008 ja vapautti Oricin kaikista syytteistä.
Ramush Haradinaj: Kosovon nykyistä pääministeriä syytettiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Kosovon sodassa. Hänet vapautettiin kaikista syytteistä vuonna 2008 ja uudessa oikeudenkäynnissä vuonna 2012.
