|
Matteuksen evankeliumin kertomus it�maan tiet�jist� on kauttaaltaan yhteensopiva silloisten historiallisten, poliittisten ja yhteiskunnallisten olojen kanssa, eik� ole milt��n osin ep�uskottava. N�in todettiin TV1:n dokumenttiohjelmassa 'It�maan tiet�jien arvoitus'. Samaa aihetta k�sittelee t�htitieteilij� Risto Heikkil�n teos Joulun t�hti
Dokumentissa esiintyneiden tutkijoiden mukaan tiet�j�t olivat Babyloniasta l�hteneit� zarathustra-uskonnon astrologipappeja eli maageja. Heill� oli muinaisessa Persiassa suuri vaikutusvalta ja he toimivat mm. kuninkaan neuvonantajina. Zarathustralaisuudessa oli joitakin yhteisi� piirteit� juutalaisuuden kanssa. He uskoivat mm. tulevaan messiaaseen. Tutkijoiden mukaan t�m� selittyi sill�, ett� n�m� kansat olivat el�neet pitki� aikoja yhdess� juutalaisten Babylonian-pakkosiirtolaisuuden aikana. Pakkosiirtolaisuuden j�lkeenkin osa juutalaisista j�i Babyloniaan ja sen l�hialueille, j�tt�en niihin vaikutteita uskonnostaan. Balyloniasta l�ydetyss� ns. Sipparin t�htikalenterissa oli merkitty kaikkien el�inradan t�htien liikkeet ja kohtaamiset vuoden 7 eaa kohdalla. Laskelmien mukaan tuona vuonna tapahtui Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen per�ti kolme kertaa, kun se normaalisti tapahtuu joka 794:s vuosi ja silloinkin vain kerran. Aiemmin juuri t�t� tapahtumaa on pidetty mahdollisena merkkin�, joka olisi saanut tiet�j�t liikkeelle. T�m� p��ttely on perustunut siihen k�sitykseen, ett� Kalojen t�htimerkki olisi se, joka babylonialaisessa astrologiassa liitettiin Israeliin ja aikojen lopun messiaanisiin tapahtumiin. T�st� johtuen nykyt�htitieteilij�t ovat laskelmissaan etsineet tuon ajan t�htitaivaalta sellaisia erikoisia tapahtumia, jotka olisivat sattuneet Kalojen kuviossa. Joidenkin uusien l�yt�jen perusteella n�ytt�� kuitenkin silt�, ett� Juudan tunnuksena olikin Oinaan t�htimerkki. Joka tapauksessa maagit olivat tietoisia messias-ennustuksesta, ja tutkivat t�hti� n�hd�kseen ennusmerkkej� sen toteutumisesta. Sitten taivaalla sattui harvinainen ilmi�: Kuu peitti Jumalaa edustavan Jupiter-planeetan Juudaa edustavan Oinaan t�htimerkiss�. Maagit uskoivat t�m�n nyt merkitsev�n odotetun messiaan syntymist�. He p��ttiv�t l�hte� matkalle (ilmeisesti jonkun karavaanin mukana) Betlehemiin, jossa messias ennustusten mukaan syntyisi. Tutkijoiden mukaan Kuun ja Jupiterin kohtaaminen sattui huhtikuussa vuonna 6 eaa. He kiinnittiv�t my�s huomiota siihen, ett� Matteus ei kerro Jeesuksen olleen seimess� vaan huoneessa tiet�jien saapuessa, ja saattoi tuolloin olla jo ehk� kahden vuoden ik�inen. Jeesuksen syntym� ajoittuisi siten vuosien 6 - 4 eaa v�lille. Tutkijat painottivat my�s sit�, ett� kukaan ei tied� Jeesuksen tarkkaa syntym�aikaa, ja ett� joulukuun 25. p�iv� valittiin kirkon toimesta korvaamaan roomalaisten tuona p�iv�n� viett�m�� saturnalia-juhlaa. Matteuksen antama kuva Herodeksesta sopii t�ysin siihen, mit� h�nest� tiedet��n. H�n oli tunnettu julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan - tapatti mm. omia velji��n - joten kertomus Betlehemin lastenmurhasta ei ole lainkaan ep�uskottava. Betlehem oli tuolloin pieni paikkakunta, jossa tutkijoiden mukaan syntyi vuosittain vain muutamia lapsia. Lis�ksi Juudea oli kesken��n kahistelevien valtakuntien v�liss�, joten ihmiset olivat alituisesti varuillaan ja valmiita l�htem��n kotiseudultaan, mik� selitt�� Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakomatkan Egyptiin. Sen sijaan tiet�jiin my�hemmin liitetyt nimet (Caspar, Melchior ja Balthasar) ja kuninkaalliset arvot ovat dokumentin mukaan legendaa. (TV1, 21.12.03) Joulun t�hden arvoitus ratkeamassa?
Kirkkoherra ja t�htitieteen harrastaja, TL Risto Heikkil� on liki 30 vuotta tutkinut Betlehemin t�hden arvoitusta. Kirjassaan Joulun t�hti (VSOY) h�n antaa varsin loogisia vastauksia aiheeseen.
Koska Raamatun mukaan Jeesus syntyi Herodeksen aikana, Jeesuksen syntym�vuoden ajoituksessa t�rke� ajankohta on Herodeksen kuolinvuosi, joka 1600-luvulta l�htien on ajoitettu vuoteen 4 eKr. Koska Herodes kuoli?Vuosi 4 eKr tuntuu Heikkil�n mukaan ep�todenn�k�iselt� mm. siksi, ett� Rooman vuosikirjat kertovat rauhanjumala Januksen temppelin ovien olleen suljettuina vuodesta 7 eKr vuoteen 2 eKr, koska miss��n Rooman kolkassa ei tuona aikana sodittu. Toisaalta tiedet��n ns. Varuksen sodan alkaneen vain kaksi kuukautta Herodeksen kuoleman j�lkeen. T�m� sota alkoi er��n Kreikasta v. 1969 l�ytyneen piirtokirjoituksen mukaan v. 1 eKr. Vuosi 4 eKr oli Heikkil�n mukaan katastrofaalinen vuosi. Silloin Rooman viholliset, partialaiset, alkoivat liikehti� id�ss�. Herodes teki kostoiskun Arabiaan tuhotakseen ne beduiiniryhm�t, jotka sielt� olivat tehneet hy�kk�yksi� h�nen alueelleen. Keisari Augustus sai asiasta kuitenkin v��r�� tietoa, josta kimpaantuneena alensi Herodeksen tavalliseksi kansalaiseksi. Tietyll� tavalla Herodes kuitenkin s�ilytti asemansa, mutta joutui ottamaan poikansa kanssahallitsijoikseen. H�n oli siis Jeesuksen syntyess� viel� vallassa vaikkakin poikiensa kautta. Kuuliaisuusvala keisarille.Heikkil� muistuttaa, ett� 500-luvulle asti kirkkois�t poikkeuksetta ajoittivat jeesuksen syntym�n joko vuoteen 3 tai 2 eKr. Jos siis Herodes kuoli vasta alkuvuodesta 1 eKr, niin silloin Jeesuksen syntym� olisi ollut v. 3 tai 2 eKr. Heikkil�n mielest� vuosi 3 eKr alkusyksyst� olisi todenn�k�isempi. Sen puolesta puhuu ns. kuuliaisuudenvala, jonka Rooman kansalaiset joutuivat antamaan Augustuksen saatua arvonimen Pater patriae (Kansakunnan is�). Joidenkin Armeniasta ja nyky-Turkista l�ytyneiden dokumenttien mukaan tuon tapahtuman ajankohta oli juuri v. 3 eKr. T�m� tapahtuma oli Heikkil�n mukaan se Raamatun mainitsema 'verollepano', jonka vuoksi Joosef ja Maria joutuivat matkustamaan Beetlehemiin. It�maan tiet�j�t.Kristityt ovat jo varhaiskeskiajalta l�htien viett�neet loppiaista it�m��n tiet�jien juhlana. Tiet�j�t eiv�t kuitenkaan matkustaneet Jeesus-lapsen luo n�in pian h�nen syntym�ns� j�lkeen. Jotkut kirkkois�tkin ovat kuvanneet Jeesusta pojannaperoksi tiet�jien saapumisen aikaan, joten h�n saattoi olla toisella vuodella, ehk� jopa 15-kuukautinen ja omilla jaloillaan seisova. My�s Herodeksen m��r�ys, ett� kaikki 2-vuotiaat ja sit� nuoremmat oli surmattava, viittaa siihen, ett� Jeesus on tuolloin ollut v�hint��n vuoden ik�inen. Keit� it�maan tiet�j�t oikein olivat? Heikkil�n mukaan on kaksi vaihtoehtoa: joko he olivat hajallaan olevia diaspora-juutalaisia Kaksoisvirtojen alueelta tai sitten persialaisia, jota my�s oli hajallaan Kaksoisvirtojen alueella. Tuolla alueella t�htien tutkiminen oli huomattavasti vahvemmin esill� kuin Persian puolella. Uskonnoltaan tiet�j�t ilmeisesti olivat kuitenkin persialaisia. Kiertot�hti Jupiter tienn�ytt�j�n�?
T�hti-ilmi�t� on tavallisesti selitetty Jupiterin ja Saturnuksen kohtaamisella kolmeen eri kertaan Kalojen t�htikuviossa. T�m� olisi kuitenkin tapahtunut jo 7 tai 6 eKr. Jos jotain t�hti-ilmi�t� haetaan, silloin etsim�tt� tulee vastaan Jupiterin k�ytt�ytyminen vuosien 3 ja 2 eKr v�lisen� talvena 10 kk aikana.
Tuolloin Jupiter ensin nousi aamut�hten� yhdess� Venuksen kanssa. Sen j�lkeen se ohitti talven aikana Leijonan t�htikuvion kirkkaimman t�hden, Reguluksen, tehden silmukan sen yl�puolelle. Kes�kuussa 2 eKr. Jupiter kohtasi Venuksen ja peittyi sen taakse. Elokuussa Jupiter erosi muista planeetoista ja siirtyi aamutaivaalla t�htien joukossa kohti l�ntt�. Vihdoin se oli tarkalleen Beetlehemin yl�puolella. 25 joulukuuta v. 2 eKr. Jupiterin liike taivaalla pys�htyi muihin t�htiin n�hden, ja se pysyi paikallaan kuuden p�iv�n ajan.
|