moku Sosi
lipu ni li wile e pali tan ni: nasin toki li ike. sina ken pona e ona. |
moku Sosi (toki Sonko la: 饺子 anu 餃子, ㄐㄧㄠˇㄗ (jiǎo zi) /tɕjàʊ.tsɹ̩/, "selo pan pi soweli en kili") anu moku Kosa (toki Nijon la: 餃子, ギョーザ (gyōza) /ɡʲoza/) li moku kepeken pan supa sike kepeken soweli kepeken kili. ona li kama tan ma Sonko. jan pi ma Sonko li moku e moku Sosi lon tenpo suno nanpa wan pi nasin pi tenpo mun.[1] ni li tenpo sike sin pi ma Sonko.

sijelo mute pi moku Sosi
[o ante | o ante e toki ilo]moku Sosi pi selo walo pi pipi kala
[o ante | o ante e toki ilo]
moku Sosi pi selo kiwen
[o ante | o ante e toki ilo]
moku Sosi pi lon poki
[o ante | o ante e toki ilo]
moku Sosi lon telo moku
[o ante | o ante e toki ilo]
telo namako
[o ante | o ante e toki ilo]telo namako mute li ken.
moku Sosi pi ma Sonko
[o ante | o ante e toki ilo]moku Sosi pi ma Sonko la, sina ken pana e telo pi kili Kisin Ma anu telo pi namako loje.[2]
tan nimi
[o ante | o ante e toki ilo]toki Sonko 饺子 en 交子 en 角子 en 扁食
[o ante | o ante e toki ilo]nimi 饺子 li tan ni:kon pi nimi 子 li tenpo Ola. nanpa wan,kon pi nimi 饺 li pona.[3]角子(taso kon 角 li palisa lawa soweli) li en 交子 li sama.[4]扁食 li tan ni:食 li moku,扁 li suli ala.[5]
nasin pali
[o ante | o ante e toki ilo]moku Sosi pi ma Sonko
[o ante | o ante e toki ilo]nanpa wan la: o pali e ijo pali.[6]
pan selo la:
o ko e ko pan walo
insa la:
sina moku taso e soweli la, o pana e soweli.
sina moku taso e kasi la, o pana e kasi.
sina moku e soweli e kasi la, o pana e moku tu.
telo namako la:
sina ken kepeken telo pi kili Kisin Ma anu telo pi namako loje.

nanpa tu la: o pali e pan en pali e selo pan.[7]
sina jo e selo pan la, sina ken seli e ona kepeken nasin tu tu.
nasin nanpa 1 la o pana e ko pan walo tawa poki wan. tenpo mute taso pana lili la ona li pana e telo lete tawa poki. o tawa sike lon poki ni kepeken luka sina. tenpo Minuta 12 la o awen. sina ken pana namako walo lili tawa ko pan walo. o luka e ona sama sike walo wan.
nasin nanpa 2 la o pana e ona tawa poki sin. taso, o pini e lupa pi poki ni kepeken selo wan. kon li ken ala tawa insa. o kepeken tenpo Minuta 15 tawa tenpo Minuta 20.
nasin nanpa 3 la o pana e ko pan walo lili tawa supa wan. tenpo Minu mute la o luka e ona kepeken wawa sina. o ijo e ona sama sike kin. sina pini e ni la, o pali e sike wan lon insa ona. o pali e ona sama nimi ''o''. sina pini e ni la, o kipisi e ona tawa linja tu wan anu tu tu anu luka. o anu e wan. ante li awen lon poki wan.
nasin nanpa 4 la o kipisi e linja ni tawa palisa lili. o pali e palisa sama selo pan kepeken palisa wan. ante li sama.

nanpa tu wan la: o pana e insa.
o kipisi e ijo pana sama sitelen anpa.

nanpa tu tu la: o len e insa kepeken selo pan.
nasin nanpa 1 la o pana e insa tawa selo pan sama sitelen sewi.
nasin nanpa 2 la o pana e telo lili tawa selo ona.
nasin nanpa 3 la o pini e ona sama sitelen anpa. o pali linja sama sitelen anpa. ante li sama.

nanpa luka la: o seli e ona.
o seli e ona kepeken poki seli sama sitelen anpa lon tenpo Minuta 4 tawa tenpo Minuta 6[8].
nanpa luka wan la: o pana e ona lon poki wan.
o moku!
moku Sosi pi selo kiwen[9]
[o ante | o ante e toki ilo]nanpa wan la: o pali e ijo.
o esun anu pali e ijo ni:
poki
telo jelo moku
ko pan
telo
ni la: o pana e moku Sosi lete.
nanpa tu la: o pali e ona.
nasin nanpa 1 la o len e supa poki kepeken telo moku jelo. o pana e moku Sosi lete tawa poki.
nasin nanpa 2 la o open e seli suli o pana e telo e ko pan tawa meso selo pi moku Sosi lete. o pini e poki kepeken e supa pini e tenpo Minuta 5.
nasin nanpa 3 la o open e poki o lukin e ko pan en telo. ona li kama telo ala li tawa seli lili.
nasin nanpa 4 la kon pona lili li lon la o pini e seli.
nasin nanpa 5 la o pana e mute tawa supa moku.
o moku!
tenpo pini
[o ante | o ante e toki ilo]tenpo Tonan (toki Sonko:东汉dong1 han4) la,jan San Sonsin (toki Sonko:张仲景zhang1 zhong1 jing3) li pali e ona.ona li pali e ona tan pona e kute lete.[10]tenpo Jan(toki Sonko:元朝yuan2 chao2) la,moku Sosi li kama ma Elopa en ma Monko.[11]tenpo ni la,ma mute li moku e ona.
tenpo pi ma tu wan
tenpo pi ma wan tu(toki Sonko:三国时期 san1 gui2 shi2 qi1),ona li moku wan,nimi ona li 月牙馄饨 yue4 ya2 hun2 dun4 (moku Untun mun).lipu Kuwanja(toki Sonko:广雅 guang2 ya3) pi jan We Sansi (toki Sonko:魏张辑 wei4 zhang1 ji4) li sitelen e moku ni.[12]ona li sama moku Sosi pi tenpo ni.
tenpo pi poka sewi en poka anpa
tenpo pi poka sewi en poka anpa (toki Sonko:南北朝时期 nan2 bei3 chao2 shi2 qi1) la,ona li “形如偃月,天下通食”(toki pona:sama mun,jan ale li moku e ona)[13]ken la,tenpo pi poka sewi en poka anpa la jan li moku e ona lon telo moku.[14]tenpo ni la,ma mute pi ma Sonko li sama.
tenpo Tan
tenpo Tan (toki Sonko:唐朝 tang2 chao2) la,jan li moku e ona kepeken ala telo moku.[15]sijelo pi moku Sosi 229 li lon.[16]
tenpo Son
tenpo Son (toki Sonko:宋代 song4 dai4) la,nimi ona li 角子 ,ni li tan pi 饺子.[17]tenpo Son la,ona li tawa ma mute mute mute.[18]
tenpo Min
tenpo Min (toki Sonko:明朝 ming chao2) la,jan li moku e ona lon tenpo suno nanpa wan pi nasin tenpo Non.jan li pana e mani lon insa.[19]
tenpo Sin (toki Sonko:清朝 qing1 chao2) la,jan pi poka seli pi ma Sonko li moku e ona.taso ona li moku suli ala.[20]
jan pi ma Nijon li olin mute e ni:moku e moku Kijosa.[21]
utala li pini la,jan pi ma Nijon li moku e ona mute.tenpo 1940 la,kulupu utala pi ma Nijon li lanpan e ijo pona mute lon ma Sonko.moku Sosi kin.[22]jan mute pi ma Nijon li pilin e ni:moku Kijosa li moku pi ma Nijon.[23]tenpo mute la,jan pi ma Nijon li moku e moku Kijosa lon pan palisa lili.taso tenpo pini la,moku Kijosa li lon,tenpo ni la,jan mute li moku e ona.
nanpa wan
jan mute li pilin e ni :ona li tan ma Sonko.jan Mako Polo li pana e ona tan ma Italija tawa ma Posuka.[24]
nanpa tu
jan mute ante li pilin e ni:jan Suwensi Jase(toki Posuka:Święty Jacek) li pana e ona tawa ma Posuka tan ma Ukawina.[25]
tenpo suli 18 la,jan lawa Iwan pi nanpa tu tu pi ma Lusi li alasa e moku Sosi lon tenpo pi lanpan e ma Sipi.[26]
moku Sosi pi ma mute
[o ante | o ante e toki ilo]moku Kosa pi ma Nijon
[o ante | o ante e toki ilo]sina sona ala sona? jan pi ma Nijon li moku e moku Kosa lon pan palisa lili.[27]

moku Sosi pi selo walo pi pipi kala
[o ante | o ante e toki ilo]moku Sosi pi selo walo en pipi kala(toki Sonko:水晶虾饺shui3 jing1 xia1 jiao3) li moku pi ma Kantun . tenpo sike 1920 tawa tenpo sike 1930 la ona li kama lon.[28]

moku Sosi pi ma Wije
[o ante | o ante e toki ilo]kala li lon insa. selo li ken ala lukin. sike mama en selo pi kili jelo loje en soweli li lon insa[29]