bolla

Italia

Substantiivi

bolla f. (monikko bolle[luo])

1. kupla

Verbi

bolla

1. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bollare
2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä bollare

Verbi

bolla

1. konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bollire
2. konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä bollire
3. konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bollire
4. imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bollire