Työtapaturma
 | Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Työtapaturma määritellään henkilölle vamman tai sairauden aiheuttavaksi tapaturmaksi, joka tapahtuu työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työtapaturmat jaotellaan Suomen laissa työpaikka- ja työmatkatapaturmiin. Työmatkatapaturmat käsittävät vain työajan ulkopuoliset matkat kodin ja työpaikan välillä, kun taas työajalla tapahtuvat liikenneonnettomuudet luokitellaan työpaikkatapaturmiksi.
Suomessa sattuu vuosittain noin 120 000 työtapaturmaa, joista työmatkatapaturmia on noin 16 000. Kuolemaan näistä johtaa noin 40. Eniten työtapaturmia sattuu rakennus- ja metallialoilla. Vuonna 2011 Suomessa sattui palkansaajille 108 648 työpaikkatapaturmaa ja 22 723 työmatkatapaturmaa. Yrittäjien vapaaehtoisesta työtapaturmavakuutuksesta korvattiin yrittäjille 6 275 työpaikkatapaturmaa ja 618 työmatkatapaturmaa. Vuonna 2010 Suomessa kuoli työpaikkatapaturmissa 33 palkansaajaa ja työmatkatapaturmissa 18. Vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen ottaneista yrittäjistä tapaturmissa kuoli neljä.[1] Vuonna 2025 työtapaturmia sattui Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan 107 000, mikä oli 3 % vähemmän, kuin edellisenä vuonna.[2]
Työmatkatapaturma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joka vuosi kymmeniä tuhansia suomalaisia liukastuu talvella. VTT on arvioinut, että liukastumisiin liittyvistä sairaanhoidon kustannuksista, sairauslomapäivistä ja hyvinvoinnin menetyksistä aiheutuu jopa 2,4 miljardin euron kustannukset. Liukkaimpina päivinä, jolloin jään päälle on satanut lunta tai vettä, työmatkatapaturmia sattuu satakertaisesti verrattuna tavalliseen kesäpäivään.[3]
Vuonna 2025 työmatkatapaturmat vähenivät merkittävästi edelliseen vuoteen nähden, jopa 15 %.[2]
Työpaikkatapaturma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2018 Suomessa tapahtui 102 275 työpaikkatapaturmaa. Eniten niitä tapahtui rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöille. Yleisimmin tapaturmassa vahingoittui henkilön yläraaja, ja tapaturma liittyi henkilön putoamiseen, hyppäämiseen, kaatumiseen tai liukastumiseen.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Työtapaturmat – Tilastojulkaisu 2012 18.8.2012. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Arkistoitu 4.2.2012. Viitattu 7.11.2012.
- 1 2 Työmatkatapaturmat vähenivät selvästi vuonna 2025 Tapaturmavakuutuskeskus. Viitattu 14.3.2026.
- ↑ Työpiste-lehti: Pyllähtäminen ja pimeys uhkaavat työmatkalaisia 9.12.2014. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 9.12.2014.
- ↑ Työpaikkatapaturmat (valitse vuosi sivun valikosta) Työelämätieto – Työterveyslaitos. Viitattu 29.1.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Työtapaturma Wikimedia Commonsissa