Siirry sisältöön

Tukholman kunta

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Tukholman kuntaa (ruots. Stockholms kommun). Sitä ei tule sekottaa Tukholma-artikkeliin (ruots. Stockholm), joka käsittelee laajempaa aluetta.

Tukholman kunta (ruots. Stockholms kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta, jonka keskuspaikka (ruots. centralort) on Tukholma. Kunta käyttää itsestään myös epävirallista nimeä Tukholman kaupunki.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestönkehitys
VuosiVäestö±%
1400-luku noin 6 000—    
1570-luku noin 9 100—    
1610-luku noin 8 900—    
1690-luku noin 57 000—    
1750 60 018—    
1800 75 517+25,8 %
1850 93 070+23,2 %
1900 300 624+223,0 %
1950 744 431+147,6 %
1960 808 294+8,6 %
1970 740 486−8,4 %
1980 647 214−12,6 %
1990 674 452+4,2 %
2000 750 448+11,3 %
2005 771 038+2,7 %
2008 810 120+5,1 %
2014 911 989+12,6 %
Lähteet: [1][2]

Tukholma on asukasluvultaan Ruotsin selvästi suurin kaupunki. Kaupungin asukasluku vuonna 2020 oli 975 551, mikä oli 41,1 prosenttia Tukholman läänin ja 9,4 prosenttia koko Ruotsin asukasluvusta. Asukkaista miehiä vuonna 2018 oli 476 050 eli 49 % ja naisia 486 104 eli 50,5 %.[3]

Tukholman asukkaista vuonna 2018 ulkomailla syntyneitä oli 242 287 eli joka neljäs (25,2 %). Ulkomailla syntyneitä ja henkilöitä joiden vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla oli kaupungin asukkaista kaikkiaan 420 084 eli 43,7 %.[3]

Vuonna 2006 Tukholmassa asuneista Ruotsin kansalaisista 94 181 on syntynyt ulkomailla, ja heistä selvästi suurin ryhmä (19 580) oli syntynyt Suomessa. Myös Irak (12 290), Iran (9 067) ja Puola (6 907) olivat tuolloin monen tukholmalaisen syntymämaita.[4]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tukholman kaupungin väestönkehitys 1950–2015
Vuosi Asukkaita
1950
  
 745 936
1955
  
 785 945
1960
  
 808 294
1965
  
 783 643
1970
  
 744 912
1975
  
 665 202
1980
  
 647 214
1985
  
 659 030
1990
  
 674 452
1995
  
 711 119
2000
  
 750 348
2005
  
 771 038
2010
  
 847 073
2015
  
 923 516
Lähde: Tilastollinen keskustoimisto (SCB).[5]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Syntymämaa 31.12.2021[6]
NroMaaMääräOsuusOsuus koko
Ruotsissa
1 Ruotsi726 02074,18 %80,00 %
2 Irak16 0041,64 %1,40 %
3 Suomi15 2891,56 %1,31 %
4 Iran12 5571,28 %0,80 %
5 Puola11 6131,19 %0,91 %
6 Intia8 6590,88 %0,45 %
7 Somalia8 4470,86 %0,67 %
8 Turkki7 7430,79 %0,52 %
9 Syyria7 1930,73 %1,88 %
10 Kiina6 8920,70 %0,36 %
11 Eritrea6 5770,67 %0,46 %
12 Iso-Britannia6 0350,62 %0,31 %
13 Saksa5 3880,55 %0,51 %
14 Etiopia5 2530,54 %0,22 %
15 USA5 2320,53 %0,23 %

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1923 valmistunut Tukholman kaupungintalo sijaitsee Kungsholmenilla. Tukholman kunnanvaltuusto kokoontuu kaupungintalolla joka toinen maanantai. Kaupungintalon 106-metristä tornia koristaa Ruotsin ikivanha symboli kolme kruunua.

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Tukholman kunnanvaltuustossa on 101 paikkaa, joten enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaaleissa Tukholman kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[7]

  • 1 Södermalm-Enskede (20 valtuutettua)
  • 2 Bromma-Kungsholmen (15 valtuutettua)
  • 3 Norrmalm-Östermalm-Gamla Stan (17 valtuutettua)
  • 4 Östra Söderort (17 valtuutettua)
  • 5 Västra Söderort (16 valtuutettua)
  • 6 Yttre Västerort (16 valtuutettua)

Kunnanvaltuusto valitsee 13-jäsenisen kunnanhallituksen (kommunstyrelse), jonka jäsenistö koostuu kunnanvaltuuston enemmistön ja opposition edustajista. Tukholmassa on lisäksi kahdeksan kunnanneuvosta (borgarråd). Nämä johtavat osastoja, joilla on omat vastuualueet. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanneuvokset neljän vuoden välein. Lisäksi valitaan neljä oppositioon kuuluvaa niin sanottua opposition kunnanneuvosta (oppositionsborgarråd), joilla ei ole omaa osastoa. Kunnanneuvokset kokoontuvat niin sanotussa kunnanneuvostossa (borgarrådsberedningen). Sen tehtäviä johtaa rahatoimen kunnanneuvos, joka on myös kunnanhallituksen puheenjohtaja. Joskus rahatoimen kunnanneuvoksesta käytetään nimitystä pormestari.[8]

Vuoden 2002 vaalit voittivat sosiaalidemokraatit, jotka saivat enemmistön vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen avulla. Vuoden 2006 kunnallisvaaleissa kokoomus, kansanpuolue ja kristillisdemokraatit löivät vuosina 2002–2006 kuntaa hallinneet sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen. Kunnan raha-asiainkunnanneuvokseksi tuli Kristina Axén Olin. Keskustapuolue sai myös yhden paikan Tukholman kunnallisvaltuustossa kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tukholman kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[9]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 23 27 31 34 33 28 32 29 35 27 41 38 28 22
  Keskustapuolue 15 12 6 6 0 5 1 5 0 0 1 3 3 8
  Liberaalit 12 13 12 6 14 13 12 9 9 17 10 10 9 10
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 3 0 6 5 3 1 2 5
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 2 8 6 6 10 16 16 9
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 42 40 39 41 40 36 33 37 29 35 27 25 24 23
  Vasemmistopuolue 9 9 10 11 10 11 9 11 13 11 9 8 10 13
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 8
  Muut 0 0 3 3 4 8 9 2 3 0 0 0 3 3
  Yhteensä [10] 101 101 101 101 101 101 101 101 101 101 101 101 101 101

Piirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Tukholman kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oscarskyrkan, Oscarin seurakunnan kirkko.

Vuoden 2012 aluejaon mukaan Tukholmassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[11]

  • Stockholms domkyrkoförsamling
  • S:t Johannes
  • Adolf Fredrik
  • Gustav Vasa
  • S:t Matteus
  • Engelbrekt
  • Hedvig Eleonora
  • Oscar
  • Maria Magdalena
  • Högalid
  • Katarina
  • Sofia
  • Kungsholm
  • S:t Göran
  • Brännkyrka
  • Vantör
  • Farsta
  • Bromma
  • Essinge
  • Västerled
  • Vällingby
  • Enskede-Årsta
  • Skarpnäck
  • Hässelby
  • Hägersten
  • Skärholmen
  • Spånga-Kista

Näiden lisäksi Tukholmassa on kaksi Ruotsin kirkon alaisuudessa toimivaa ei-alueellista seurakuntaa, Tukholman suomalainen seurakunta ja saksalainen Pyhän Gertrudin seurakunta.

Heraldiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman kunnan vaakunassa on Ruotsin suojeluspyhimyksen Eerik Pyhän kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo 1300-luvulta. Varhaisin, vuodelta 1296 oleva vaakuna kuvasi kahta tornia. Jo vuonna 1326 kaupunki hankki uuden vaakunan, jossa on muurien ympäröimänä kolme tornia. Pyhän Eerikin kuvaa kantava vaakuna tunnetaan vuodelta 1376. Nykyisen ulkomuotonsa vaakuna sai vuonna 1934. Vaakunassa oleva Pyhän Eerikin kuva perustuu Roslags-Bron kirkossa olevaan kuvaan.[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Utrednings- och statistikkontoret: Statistik efter ämne Stockholms stads webbportal. Viitattu 14.9.2007. (ruotsiksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ CyberCity: Alla svenska städer: befolkning 2006. Stads- och kommunhistoriska institutet. Arkistoitu 23.8.2006. Viitattu 14.8.2006.
  2. ↑ Utrednings- och statistikkontoret: Statistisk årsbok 2006. Stockholms stads webbportal. Viitattu 15.8.2006.
  3. 1 2 Statistical database - Select table www.statistikdatabasen.scb.se. Viitattu 21.9.2019.
  4. ↑ Utrikes födda samt utländska medborgare efter medborgarskap 2006-12-31 Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18.9.2007. (ruotsiksi)
  5. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 Tiedostomuoto =XLS 20.2.2012. Tilastollinen keskustoimisto. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden efter region, födelseland och kön. År 2000 - 2021 Statistikdatabasen. Statistiska centralbyrån. Viitattu 2.7.2022.
  7. ↑ Mandatfördelning per valkrets – Kommun Tiedostomuoto =XLS Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ [vanhentunut linkki]
  9. ↑ Kommunfullmäktigval – erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 – 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 24.7.2022. (ruotsiksi)
  10. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  11. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 Tiedostomuoto =XLS Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ S:t Eriks-sigillet genom tiderna (ruotsiksi)
Tukholman läänin kunnat
Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta
Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta
Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tukholman_kunta&oldid=23803533”