Traani
Traani on kaikkien merinisäkkäiden nahan alla oleva paksu rasvakerros, joka säilöö energiaa, lämmittää eläintä ja helpottaa kellumista. Esimerkiksi hylkeiden, valaiden ja mursujen koko keho on nahan alla traanin peitossa. Myös saukoilla ja pingviineillä[1] on nahan alla traania. Mustavalailla on nahkansa alla jopa yli 30 cm paksuinen kerros traania. Traani on huomattavasti paksumpaa kuin muut ihonalaiset rasvakerrokset, ja siinä on paljon enemmän verisuonia kuin maaeläinten rasvakudoksissa. Jotkut meribiologit eivät pidä traania rasvakudoksena, koska se on niin erilaista. Heidän mielestään se on omanlaistaan kudosta, joka yhdistää eläimen nahan ja sisäelimet.[2] Traanin koostumus on voimakkaasti ympäristön vaikutuksesta muovautuva, ja sen eri kerrosten koostumus tarkoin säädelty. Eläimen ruokavalion vaikutus näkyy voimakkaimmin traanin aineenvaihdunnaltaan aktiivisten sisempien kerrosten koostumuksessa, ja sen koostumuksen seurannan avulla voidaan tarkkailla eläinten terveydentilaa, kuten Suomessa on esim. saimaannorpan kohdalla tehty.[3][4]
Traanista voi valmistaa keittämällä hylje- tai valasöljyä, ja se muodostikin valaanpyynnin perustan. Traanin painosta 50–80 % on jalostettavissa öljyksi.[2][5][6] Inuiitit ovat perinteisesti saattaneet käyttää hyljeöljyä ruoan paistamisessa[7] ja valasöljyä öljylampuissa.[2] Myös traani on ollut inuiiteille perinteisesti tärkeä ravinnonlähde ainakin muktukin muodossa. Esimerkiksi valaan traani koostuu 70-prosenttisesti kertatyydyttymättömistä rasvahapoista ja lähes 30-prosenttisesti omega-3-rasvahapoista.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ How Does a Penguin Stay Warm? www.uen.org. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- 1 2 3 blubber | National Geographic Society education.nationalgeographic.org. Arkistoitu 28.8.2022. Viitattu 28.8.2022.
- ↑ Ursula Strandberg, Anne Käkelä, Christian Lydersen, Kit M. Kovacs, Otto Grahl-Nielsen, Heikki Hyvarinen, Reijo Käkelä: Stratification, composition, and function of marine mammal blubber: The ecology of fatty acids in marine mammals. Physiological and Biochemical Zoology, 2008, 81. vsk, nro 4, s. 473–485. doi:10.1086/589108 ISSN 1522-2152 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ursula Strandberg, Tero Sipilä, Jouni Koskela, Mervi Kunnasranta, Reijo Käkelä: Vertical fatty acid profiles in blubber of a freshwater ringed seal - Comparison to a marine relative. Journal of Experimental Marine Biology and Ecology, 2011, 407. vsk, nro 2, s. 256–265. doi:10.1016/j.jembe.2011.06.021 ISSN 0022-0981 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Nahka ja öljy hyötykäyttöön ts.fi. 20.5.2007. Viitattu 28.8.2022.
- ↑ Whale oil Britannica. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- 1 2 The Inuit Paradox Discover Magazine. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)