Suomen Shakkiliitto
| Suomen Shakkiliitto | |
|---|---|
| Perustettu | 20. maaliskuuta 1948 |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenet | noin 80 jäsenseuraa |
| Toiminnanjohtaja | Marko Tauriainen |
| Puheenjohtaja | Aleksi Olander |
| Aiheesta muualla | |
| www |
|
Suomen Shakkiliitto ry (lyhenne SSL) on suomalaisten shakkiseurojen muodostama lajiliitto ja shakin valtakunnallinen kattojärjestö Suomessa. Liiton varsinaisia jäseniä ovat rekisteröidyt shakkiseurat, ja sen kotipaikka on Helsinki. Liitto toimii jäsenseurojensa yhdyssiteenä, järjestää Suomen mestaruuskilpailut, vastaa pelaajien vahvuuslukujen laskennasta ja lähettää maajoukkueet kansainvälisiin arvokilpailuihin. Suomen Shakkiliitto on Suomen Olympiakomitean jäsen ja edustaa Suomea Maailman shakkiliitto FIDE:ssä, Euroopan Shakkiliitto ECU:ssa ja Pohjoismaiden Shakkiliitossa.[1][2]
Nykyinen liitto perustettiin 20. maaliskuuta 1948 nimellä Suomen Keskusshakkiliitto, ja se sai nykyisen nimensä keväällä 2011. Shakilla on ollut lajiliitto Suomessa vuodesta 1922 alkaen, jolloin perustettiin ensimmäinen Suomen Shakkiliitto. Shakin eri lajiliittojen yhdistettyä toimintansa liitosta tuli seurojen omistama valtakunnallinen kattojärjestö vuonna 1994.[1] Liiton yhteisöjäseniä ovat Suomen Tehtäväniekat ja Suomen Shakkihistoriallinen Seura. Aiemmin itsenäinen Suomen Kirjeshakkiliitto sulautui vuoden 2023 alussa liittoon etäshakkijaostoksi.[1] Vuoden 2024 lopussa aktiivisia kilpailijoita oli noin 2 400 ja liitossa oli noin 80 jäsenseuraa.[1][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestäytyneen shakkitoiminnan juuret ulottuvat Suomessa 1800-luvun lopulle. Vanhin yhtäjaksoisesti toiminut suomalainen shakkikerho on vuonna 1886 perustettu Helsingin Shakkiklubi.[4] Suomen itsenäistymisen jälkeen Helsingin ja Turun shakkiklubit ryhtyivät puuhaamaan kansallista liittoa ja yleistä turnausta, jossa selvitettäisiin maan paras pelaaja. Ensimmäinen Suomen Shakkiliitto perustettiin 10. kesäkuuta 1922 ensimmäisen Suomen mestaruuskilpailun yhteydessä Helsingissä.[5]
Sotien jälkeen pyrittiin yhdistämään hajanainen shakkitoiminta. Suomen Shakkiliitto ja Työväen Shakkiliitto perustivat vuonna 1946 yhteistoimikunnan, ja vuonna 1948 perustettiin Suomen Keskusshakkiliitto, joka vastasi tämän jälkeen Suomen mestaruuskilpailuista ja edustuspelaajien valinnasta. Liiton tunnustaminen seurojen omistamaksi kansalliseksi kattojärjestöksi tapahtui 1990-luvulla: vuonna 1993 Suomen Keskusshakkiliitto ja Työväen Shakkiliitto pääsivät yhteisymmärrykseen, ja liitosta tuli shakinpelaajien lajiliitto vuonna 1994.[1][5] Vuoden 2011 kevääseen asti liiton nimi oli Suomen Keskusshakkiliitto, minkä jälkeen se otti käyttöön nimen Suomen Shakkiliitto.[1]
Suomalaisen organisoituneen shakkitoiminnan satavuotistaivalta juhlittiin kesäkuussa 2022 Helsingin Kaapelitehtaalla. Juhlaan osallistui noin sata henkilöä, ja juhlapuheen piti kansanedustaja Arto Satonen. Liitto sai juhlan järjestämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen.[6]
Liiton toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liiton tarkoituksena on edistää shakkia kaikissa muodoissaan erityisesti nuorten ja erityisryhmien parissa. Ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenseurat liiton kevät- ja syyskokouksissa. Toiminnasta vastaa liittokokouksen valitsema hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä kahden vuoden toimikausin. Liiton operatiivisesta toiminnasta vastaavat toiminnanjohtaja ja muu palkattu henkilöstö.[2][1]
Liiton järjestämiä keskeisiä kotimaisia kilpailuja ovat pääsiäisen aikaan pelattavat varsinaiset SM-turnaukset, seurajoukkueiden SM-kilpailu, joukkuepikashakin SM sekä nopean shakin ja pikashakin SM-kilpailut. Liitto järjestää myös nuorten ja seniorien Suomen mestaruuskilpailut. Liitto kouluttaa shakkituomareita ja toimitsijoita sekä lähettää maajoukkueet kansainvälisiin arvokilpailuihin, kuten shakkiolympialaisiin sekä EM- ja PM-kilpailuihin.[1] Vuonna 2024 Suomi osallistui shakkiolympialaisiin Budapestissa sekä yleisen että naisten sarjan joukkueilla.[1] Liiton organisaatioon kuuluu kolme toimikuntaa: shakkituomaritoimikunta, selotoimikunta ja JSM-toimikunta. Eettinen ja kurinpitovaliokunta toimii hallituksesta riippumattomana.[1]
Liiton varsinaisia jäseniä ovat rekisteröidyt shakkiseurat, eivät yksittäiset harrastajat. Yhteisöjäseninä ovat shakin valtakunnalliset erikoisjärjestöt Suomen Tehtäväniekat ja Suomen Shakkihistoriallinen Seura. Sääntöjen mukaan jäsenseuralla on liittokokouksissa yksi ääni kutakin 30:tä jäsentään kohti, kuitenkin enintään viisi ääntä.[2] Vuonna 2019 liitossa oli 86 jäsenseuraa tai -järjestöä 62 paikkakunnalla, ja vuonna 2024 jäsenseuroja oli noin 80.[7][3]
Kilpailutoimintaan osallistuminen edellyttää liiton kilpailulisenssiä. Lisenssipelaajien määrä laski koronavirusepidemian aikana noin 40 prosenttia epidemiaa edeltäneestä tasosta, mutta palautui edelliselle tasolle vuoteen 2024 mennessä. Aktiivisten kilpailijoiden määrä kasvoi noin 2 000:sta vuonna 2023 noin 2 400:aan vuonna 2024.[1][6]
Liiton talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liiton tulot muodostuvat kolmesta päälähteestä: varainhankinnasta eli jäsenmaksuista ja kilpailulisensseistä, varsinaisen toiminnan kilpailu- ja tapahtumatuloista sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämästä liikunnan yleisavustuksesta.[7] OKM:n yleisavustus nousi vuonna 2016 ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen 45 000 eurosta 50 000 euroon, ja se oli 55 000 euroa vuosina 2019 ja 2022 sekä 52 920 euroa vuonna 2024.[8][7][6][1] Liiton puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei makseta palkkaa eikä palkkioita.[1][6]
Liiton tilikauden tulos on vaihdellut vuosittain. Tilikauden 2015 tulos oli 12 516,02 euroa ylijäämäinen, mutta vuonna 2016 tulos oli 18 922,51 euroa alijäämäinen.[9][8] Talouden vakauttamiseksi tehtyjen toimien ansiosta tilikauden 2019 tulos oli 9 097,44 euroa ylijäämäinen.[7] Koronavirusepidemia heikensi liiton taloutta vuosina 2020–2021. Lisenssijaksotusten vuoksi vuosia 2021 ja 2022 tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena: vuosi 2021 oli 18 780,69 euroa ylijäämäinen ja vuosi 2022 puolestaan 7 771,04 euroa alijäämäinen, jolloin vuosien yhteistulos oli 11 009,65 euroa ylijäämäinen.[6] Tilikauden 2024 tulos oli 3 941,74 euroa ylijäämäinen liiton säästötoimien ansiosta.[1]
Liiton merkittäviä yksittäisiä tuloeriä ovat olleet myös yksityiset lahjoitukset. Vuonna 2022 liitto sai yksityishenkilöltä 19 225 euron lahjoituksen Pohjoismaiden mestaruuskilpailun järjestämisestä syntyneisiin kuluihin.[6] Liitto on tukenut taloudellisesti yhteisöjäsentensä kilpailu- ja muuta toimintaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Toimintakertomus 2024 Suomen Shakkiliitto. Viitattu 26.6.2026.
- 1 2 3 Liiton säännöt Suomen Shakkiliitto. Viitattu 26.6.2026.
- 1 2 Jäsenseurat Suomen Shakkiliitto. Viitattu 26.6.2026.
- ↑ HSK 120 Helsingin Shakkiklubi. Viitattu 26.6.2026.
- 1 2 Suomen Shakkiliitto Suomen Shakkiliitto. Viitattu 26.6.2026.
- 1 2 3 4 5 6 Toimintakertomus 2022 Suomen Shakkiliitto. Viitattu 26.6.2026.
- 1 2 3 4 Toimintakertomus 2019 Suomen Shakkiliitto. Viitattu 26.6.2026.
- 1 2 Toimintakertomus 2016 Suomen Shakkiliitto. Viitattu 26.6.2026.
- ↑ Toimintakertomus 2015 Suomen Shakkiliitto. Viitattu 26.6.2026.