Pelastaja

Pelastaja
Tyyppi	ammatti
Toimiala	palo- ja pelastustoimi
Työpaikka	paloasema
	Infobox OK

Pelastaja (väistyvältä nimikkeeltään palomies^[1] tai epävirallisesti palopelastaja^[2], vanh. palosotilas^[3]) on henkilö, joka toimii pelastuslaitoksen henkilöstössä palo- ja pelastustehtävissä. He voivat työskennellä myös sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävissä. Pelastajan työtehtäviin kuuluvat esimerkiksi liikenneonnettomuudet, ensivastetehtävät, tulipalot, palotarkastukset, valistaminen, sairaankuljetus, avunantotehtävät ja korkeissa paikoissa työskentely. Vesisukellus kuuluu pelastussukeltajille, jotka ovat suorittaneet erikseen suoritettavan ammattikurssin ko. sukellustehtäviin pelastuslaitoksilla.

Suomessa

Suomessa pelastustoimen miehistötason virkoihin vaaditaan 90 opintopisteen pelastajatutkinto. Tutkinnon kesto on kolme lukukautta eli 1,5 vuotta. Tutkinnon suorittaneita on vuodesta 1993^[4] lähtien kutsuttu pelastajiksi. Pelastajan virkanimikkeitä työelämässä voivat olla pelastaja, palomies tai palomies-ensihoitaja (ent. palomies-sairaankuljettaja). ^[5] Pelastajana toimivat testataan vuosittain kuntotestissä, jonka läpäistyään he saavat toimia mm. savusukeltajina. Pelastajakoulutusta annetaan Helsingin pelastuskoulussa Helsingissä ja Pelastusopistossa Kuopiossa. Jatkotutkintoja ovat Alipäällystötutkinto (60 op) ja Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) (240 op).^[6]

Keskustelu ammattinimikkeestä Suomessa

Sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvien asennemuutosten myötä Suomessa heräsi 2010-luvulla keskustelu siitä, tulisiko mies-päätteisten ammattinimikkeiden käytöstä luopua. Suomen kielen lautakunta oli tehnyt jo vuonna 2007 kannanoton sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden puolesta.^[7] Myös palomies-nimikkeen korvaamista sukupuolineutraalilla termillä alettiin pohtia. Koska ammatin tutkintonimike on jo 1990-luvulta lähtien ollut pelastaja, on se usein nähty luontevana vaihtoehtona uudeksi virkanimikkeeksi.

Vuonna 2017 tamperelainen Aamulehti ilmoitti alkavansa käyttää artikkeleissaan sukupuolineutraaleja ilmaisuja mies-päätteisistä ammattinimikkeistä.^[8] Sisäministerinä toiminut vihreiden Maria Ohisalo ilmoitti vuonna 2019 kannattavansa palomies-nimikkeestä luopumista sen sukupuolittuneisuuden vuoksi.^[9] Sukupuolittuneista ammattinimikkeistä luopumista kannatti myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.^[10]

Aihe herätti keskustelua. Ennen Ohisaloa sisäministerinä toiminut kokoomuksen Kai Mykkänen kiitteli avausta nimikkeen vaihtamisesta. Sen sijaan perussuomalaisten palomies-taustainen kansanedustaja Petri Huru ilmoitti haluavansa pitää ammattinimikkeen ennallaan. Myös Suomen Palomiesliitto SPAL suhtautui ajatukseen nimikemuutoksesta nihkeästi. Myöskään Ohisalon ajatusta siitä, että ammattinimike vaikuttaisi naisten hakeutumiseen alalle, ei pidetty uskottavana. Naisten vähäistä määrää palomiehen ammatissa on pitkään selitetty koulutukseen pyrkivien vaativilla kuntotesteillä. ^[11]^[12]

Haluttomuutta muutokseen on perusteltu myös sillä, että palomies on perinteinen ja ”instituutionomainen” ammattinimike, jolla ei sukupuolittavasta päätteestä huolimatta nähdä olevan syrjivää merkitystä.^[13] Lisäksi pelastaja-termiä on kritisoitu polysemiasta^[14], uskonnollisesta viitekehyksestä sekä siitä, että se poikkeaa palo- ja pelastustoimen kansainvälisestä nimikkeistöstä.^[15]^[16] Toisaalta sen on kuitenkin katsottu kuvaavan paremmin pelastusalan muuttunutta toimintaympäristöä, jossa tulipalojen osuus kaikista pelastustehtävistä on vähentynyt merkittävästi.

Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille vuoden 2023 alussa. Vuoden 2022 lopulla ennen uudistuksen voimaantuloa sisäasiainministeriön pelastusosasto antoi alueille suosituksen muuttaa pelastustoimen virkanimikkeet sukupuolineutraaleiksi. Suositus liittyi aiemmin laadittuun pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelmaan, ja sitä perusteltiin paitsi tasa-arvoihanteilla myös alan monipuolistuneella toimintaympäristöllä.^[17]

Vuoteen 2026 mennessä noin puolet Suomen pelastuslaitoksista on korvannut palomiehen, ylipalomiehen ja paloesimiehen virkanimikkeet sisäministeriön suositusten mukaisesti termeillä pelastaja, vanhempi pelastaja ja pelastusryhmänjohtaja.^[18] Alan suurimmista toimijoista esimerkiksi Helsingin kaupungin pelastuslaitos on kuitenkin toistaiseksi pitäytynyt vanhassa virkanimikkeessä palomies-ensihoitaja.^[19] Kaksikielisillä alueilla ammattinimikkeen muutosta on hidastanut kunnollisen ruotsinkielisen vastineen löytyminen, sillä keskustelu virkanimikkeen uudistamisesta heräsi Suomessa ennen Ruotsia.^[20]

Euroopan Unionin palkka-avoimuusdirektiivin on tarkoitus tulla voimaan Suomessa vuoden 2026 aikana. Tämän myötä jäsenmaita velvoitetaan varmistamaan lainsäädännöllisin keinoin, että työpaikkailmoitukset ovat sukupuolineutraaleja.^[21] Direktiivin astuessa voimaan voidaan palomies-nimikkeen odottaa jäävän historiaan kaikissa Suomen pelastuslaitoksissa.

Katso myös

Vuoden palomies

Lähteet

Kirjallisuutta

Mankkinen, Teija: Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana. (Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta electronica Universitatis Tamperensis 1040) Tampere: Tampere University Press, 2011. ISBN 978-951-44-8336-3 Teoksen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla

Pelastaja, Pelastusopisto

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[:0-1] Jatkossa laki kieltää esimiehet, palomiehet ja putkimiehet – tilalle sukupuolineutraalit nimikkeet Yle Uutiset. 7.5.2025. Viitattu 13.2.2026.

[yle-2] Palomies-sana jäänee pian historiaan – sisäministeriö: Meidän täytyy vastata siihen, mitä yhteiskunta vaatii Yle uutiset. Viitattu 20.1.2022.

[palosotilas-3] Kotimaisten kielten keskus: kielitoimiston sanakirja: Palosotilas kielitoimistonsanakirja.fi. 2018. ”palosotilas vanh. palomies.” Viitattu 25.2.2019.

[4] ttps://yle.fi/a/74-20004242

[5] ttps://www.pelastusopisto.fi/tutkinnot/pelastajatutkinto/pelastaja/

[6] ttps://www.pelastustoimi.fi/koulutus (Arkistoitu – Internet Archive)

[7] ttps://kielikello.fi/suomen-kielen-lautakunnan-suositus-sukupuolineutraalin-kielenkayton-edistamiseksi/

[8] ttps://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000007432340.html

[9] ttps://www.is.fi/politiikka/art-2000006357593.html

[10] ttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000005988321.html

[11] ttps://www.is.fi/politiikka/art-2000006357593.html

[12] ttps://yle.fi/a/3-10284949

[13] ttps://www.spal.fi/wp-content/uploads/2022/03/Lausuntovirkanimikkeet30032022.pdf

[14] ttps://pelastustieto.fi/pelastustieto-blogi/palomies-pelastaa/

[15] ttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pelastusala-haluaa-muuttaa-palomies-tittelia-mutta-ei-mies-sanan-takia/6580300

[16] ttps://x.com/taisto_hakala/status/1592610658167947264?s=46&t=s_vSk5VRFkOQeokA2jGZ-g

[17] ttps://www.facebook.com/story.php?story_fbid=1153152572007984&id=100080038867022&mibextid=wwXIfr&rdid=HZHdJTXj1dQdw4Gr

[18] ttps://yle.fi/a/74-20200221?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

[19] ttps://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000011303548.html

[20] ttps://yle.fi/a/7-10057444?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

[21] ttps://stm.fi/documents/1271139/231157712/16.5.2025%20UKK_palkkaavoimuus_160525.pdf/71adb8b8-d8eb-53c0-d757-417c51b174ec/16.5.2025%20UKK_palkkaavoimuus_160525.pdf?t=1747325099534

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]