Siirry sisältöön

Paasikivi-seura

Wikipediasta
Paasikivi-Seura ry / Paasikivi-Samfundet rf. Paasikivi Society.

Paasikivi-seura (ruots. Paasikivi-samfundet, engl. Paasikivi Society) on suomalainen ”yöpakkasten” jälkeen perustettu yhteiskunnallinen ulkopoliittinen seura, jonka tarkoituksena oli vakiinnuttaa Paasikiven–Kekkosen linja Suomen ulkopolitiikassa sisäpoliittisesti erityisesti sitä epäilevien yhteiskunnallisten vaikuttajien piirissä. Seura on nimetty Suomen presidenttinä toimineen J. K. Paasikiven mukaan. Seura aloitti toimintansa epävirallisena keskustelukerhona (”Victorian piiri”) syksyllä 1956, virallisesti seuran toiminta käynnistyi marraskuussa 1958 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talossa Helsingissä pidetyssä kokouksessa. Seuran toiminnan keskeinen alkuunpanija oli Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Jan-Magnus Jansson. Seura julkaisi 1960-luvulla Ulkopolitiikka-lehteä.[1]

Urho Kekkonen ja Reino Oittinen Paasikivi-seuran tilaisuudessa vuonna 1964

Toimintansa alkuvuosina Paasikivi-seura asettui näkyvästi tukemaan presidentti Urho Kekkosen ulkopoliittista linjaa ja ilmoitti hyväksyvänsä jäsenikseen vain henkilöitä, jotka se katsoi Paasikiven–Kekkosen linjan kannattajiksi. Tästä syystä seura joutui Kekkosen poliittisten vastustajien − poliittisen oikeiston ja SDP:n ns. asevelisiiven − arvostelun kohteeksi. Vuoden 1962 presidentinvaalien jälkeen seura omaksui aiempaa pidättyvämmän asenteen sisäpolitiikkaa kohtaan ja keskittyi ulkopoliittiseen valistustoimintaan. Vuoden 1978 presidentinvaaleissa, joissa presidentti Kekkosen takana olivat kaikki suurimmat puolueet, Paasikivi-seura järjesti Kekkosen kannattajapuolueille kullekin omat kampanjatilaisuudet, joissa presidentti Kekkonen esiintyi puhujana.[2]

Paasikivi-seura oli aloitteentekijänä Ulkopolitiikka-lehden synnyttämisessä vuonna 1961 ja Ulkopoliittisen instituutin perustamisessa vuonna 1964.[3][4]

Paasikivi-seuran perustajajäseniä olivat Jan-Magnus Janssonin ohella muun muassa Kustaa Vilkuna, Wolf H. Halsti, Reino Kuuskoski, Reino Oittinen, Päiviö Hetemäki, Yrjö Blomstedt, Matti Klinge, Paavo Kastari, Göran von Bonsdorff, Jaakko Iloniemi, Matti Kurjensaari, V. J. Sukselainen ja K.-A. Fagerholm.[1]

Seuran kunniajäseniksi on kutsuttu tasavallan presidentit Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari sekä seuran aiemmat puheenjohtajat Jaakko Iloniemi, Harri Holkeri, Mikko Viitasalo, Martti Häikiö ja Matti Vanhanen.[5]

Seurassa noudatetaan Chatham House -sääntöä.[6]

Puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PuheenjohtajaVuodetPuoluetausta
Reino Kuuskoski1959−1961Maalaisliitto
Wolf H. Halsti1961−1964sitoutumaton
Jan-Magnus Jansson1965−1966RKP
Matti Valtasaari1967−1975sitoutumaton
Jan-Magnus Jansson1976−1985RKP
Jaakko Iloniemi1986–1994SDP
Harri Holkeri1995−2000Kokoomus
Mikko Viitasalo2001−2010
Martti Häikiö2011–2013
Matti Vanhanen2014–2021Keskusta
Antti Rinne2021- nykyinen[7]SDP
  1. 1 2 Paasikivi-seuran synty: Ulkopoliittisen linjan tukijaksi yöpakkasten kriisitilanteessa 1958. Helsingin Sanomat, 27.11.1978, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 7.3.2022.
  2. Jansson johtaa UKK-kampanjaa. Helsingin Sanomat, 11.6.1977, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 7.3.2022.
  3. Yli 60 vuotta Ulkopolitiikkaa | Ulkopolitiikka.fi ulkopolitiikka.fi. 30.5.2024. Viitattu 7.3.2025.
  4. Osmo Apunen: Linjamiehet: Paasikivi-seuran historia. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 978-951-31-3161-6 Teoksen verkkoversio Viitattu 7.3.2025.
  5. Paasikivi-Seuran historia ja kunniajäsenet | Paasikivi-Seura ry paasikivi-seura.fi. Arkistoitu 25.1.2025. Viitattu 20.2.2025.
  6. Aminoff, Jukka: Suomen Ruotsi ja Venäjä: Suomi muuttuvien maailmanjärjestysten keskellä. Helsinki: Readme.fi, 2021. ISBN 978-952-373-254-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 12.9.2024.
  7. Seuran hallinto | Paasikivi-Seura ry paasikivi-seura.fi. Arkistoitu 24.1.2022. Viitattu 24.1.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]