Nokian rautatieasema
| Nokia | |
|---|---|
 |
|
| Perustiedot | |
| Lyhenne | Noa |
| Rataosa | Tampere–Pori |
| Ratakilometri | 204+004[1] |
| Sijainti | |
| Osoite | Rautatienkatu 3, 37100 Nokia |
| Kunta | Nokia (vuoteen 1921 Pirkkala, vuosina 1922–1938 Pohjois-Pirkkala) |
| Vyöhyke | C |
| Etäisyydet | Tampere 17 km Tesoma 7,7 km Pori 117 km Kokemäki 80 km |
| Avattu | 4.11.1895 |
| Lakkautettu | henkilöliikenne lopetettuna 1992–2003 |
| Liikenne | |
| Käyttäjiä | 60 000 (v. 2008) [2] |
| Liikennöitsijä(t) | VR |
| Kaukoliikenne | Pori-Tampere |
| Lähijunat | M R |
| Tavaraliikenne | kyllä |
| Vaihtoyhteydet | Tampereen seudun joukkoliikenteen linjat 70, 71, 72A/B, 73A/B, 74, 76, 77, 77X, 78, 78X, 79A/B, kaukoliikenteen vuoroja Huittisiin ja Raumalle. |
| Muut tiedot | junakohtauspaikka |
| Matkustajalaituri(t) | |
| Korkeus | 55 cm[3] |
| Lyhin ja pisin pituus | 250 m[3] |
| Pinnoite | asfaltti |
| Laiturikatokset | 2 kpl |
| Asemarakennus | |
| Materiaali | puu |
| Rakennettu | 1895 |
| Lipunmyynti | lippuautomaatti |
| Ratapiha | |
| Raiteisto | 1 laituriraide 5 sivuraidetta pistoraiteita |
 Asema ennen laiturin korotusta. |
|
|
|
|
Nokian rautatieasema (lyh. Noa, ratakm 204+004) on rautatieasema Nokian kaupungissa Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Tampere–Pori.
Nokian rautatieasemalta liikennöivät Tampereen ja Porin väliset kaukojunat sekä Tampereen seudun lähijunaliikenteen M-junat Tampereen suuntaan. Rautatieaseman yhteyteen on määrä valmistua uusi Nokian matkakeskusympäristö, johon kuuluvat uudistettu linja-autoasema, pysäköintitalo sekä kerrostaloja että liiketiloja kiinteistöissä. Aseman läheisyydessä on myös vanha teollisuusrakennus, jossa sijaitsevat muun muassa poliisiasema ja vohvelikahvila. Lipunmyynti tapahtuu lippuautomaatista.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nokian rautatieasema kuuluu Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Asemarakennus on valmistunut Oulun radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaan viimeistään vuonna 1895 – samoin piirustuksin kuin esimerkiksi Siuron, Karkun, Kiikan ja Kauvatsan asemarakennukset –, ja sitä on laajennettu vuosina 1900 ja 1906 arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Myöhempinä vuosikymmeninä aseman sisätiloja ja ulkonäköä on muutettu useaan kertaan.
Rataosa Tampereelta Nokialle avattiin Nokian tehtaan kuljetuksille jo vuonna 1893, ja asema-alueelta rakennettiin tehdasalueelle kapearaiteinen rata. Asema-alueelle rakennettiin tehtaan varastomakasiinit, joista viimeinenkin purettiin matkakeskuksen rakennustöiden edetessä vuonna 2025.[4] Nokian tehtaan radalla oli tehdasalueelta rautatieasemalle alun perin jyrkkä nousu, jota loivennettiin myöhemmin voimalaitoksen kanavatöiden yhteydessä. Vuonna 1952 rakennettiin leveäraiteinen pistoraide tehdasalueelta Porin radan alitse ratapihalle. Kapearaiteinen rata asemalta tehdasalueelle purettiin vuonna 1961, ja tehdasalueen sisäinen kapearaideliikenne lopetettiin vuonna 1972. Asemalta rakennettiin pistoraiteet myös kumitehtaalle vuonna 1925 ja SOK:n suurmyllylle vuonna 1940 sekä öljyraide valtion varmuusvarastolle vuonna 1971.[5]
Rautatiellä oli suuri merkitys Nokian kehitykselle Pirkkalan kunnan keskustaajamaksi. Vanha Pirkkalan kunta jaettiin vuoden 1922 alussa Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaksi, jolloin Nokia jäi edellisen kaupalliseksi ja hallinnolliseksi keskukseksi. Pohjois-Pirkkala muuttui kauppalaksi vuoden 1937 alussa, ja vuotta myöhemmin se otti uudeksi nimekseen Nokian. Kunnallislain muutoksen nojalla Nokiasta tuli vuoden 1977 alussa kaupunki. Vilkastuva linja-autoliikenne vähensi junamatkustusta Tampereen ja Nokian välillä, ja henkilöliikenne Nokian asemalla lopetettiin vuonna 1992.[5]
Uudelleen henkilöliikenne Nokialta aloitettiin vuonna 2003, jolloin siellä alkoivat pysähtyä kaikki rataosalla kulkevat matkustajajunat. Rautatieaseman rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007. Pari kilometriä asemalta Porin suuntaan sijaitsi vuosina 1903–1984 Haaviston seisake. Ennen ratalinjan 1960-luvulla tehtyä oikaisua rautatie kulki Nokian aseman ja Haaviston välillä etelämpänä, lähempänä Nokianvirtaa.[5]
Nokian rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Tampereen ja Porin väliset InterCity-junat (kuusi vuoroparia). Näiden lisäksi Poriin liikennöivät Pendolinot sekä Nokialle asti kulkevat M-lähijunat, joiden liikennöinti alkoi vuonna 2019. Lähijunavuoroja on kymmenen vuoroparia. Lähijunavuorojen määrä lisääntyi merkittävästi Pirkanmaalle saadun liikenne- ja viestintäministeriön lähijunapilotin ansiosta, joka alkoi 15.12.2019 ja päättyi 31.12.2020. Pilotin päätyttyä lähijunaliikenteestä tehtiin pysyvää.
Lähijunaliikenne katkaistiin vuonna 2024 Tammerkosken ylittävän ratasillan remontin vuoksi, mutta se alkoi jälleen 16.9.2024.
Linja-autot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampereen seudun joukkoliikenteen linja-autot:
- 70 (Tampere (Keskustori)–Pispalantori–Nokia–Harjuniitty)[6]
- 71 (Tesoma–Tesomajärvi–Kankaantaka–Nokia)[7]
- 72A (Tampere (Keskustori)–Pyynikintori–Pispalantori–Nokia–Eden–Vihola–Keho)[8]
- 72B (Tampere (Keskustori)–Pyynikintori–Pispalantori–Nokia–Koskenmäki–Ilveskatu)[9]
- 73A (Keho–Vihola–Eden–Nokia–Ilkan alue)[10]
- 73B (Keho–Koskenmäki–Nokia–Kankaantaka–Ilkan alue)[11]
- 74 (Nokia–Koskenmäki–Sammalisto)[12]
- 76 (Pirkkala–Turri–Kankaantaka–Nokia)[13]
- 77 (Nokia–Koskenmäki–Tervasuo–Sammalisto–Sorva–Tottijärvi–Pajulahti)[14]
- 77X (Nokia–Tottijärvi)[15]
- 78 (Nokia–Koskenmäki–Taivalkunta–Suoniemi–Vahalahti–Sarkola)[16]
- 78X (Sarkola–Nokia)[17]
- 79A (Linnavuori–Siuro–Utolankallio–Nokia)[18]
- 79B (Nokia–Utolankallio–Siuro–Linnavuori)[19]
Kaukoliikenne
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 76. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) Viitattu 19.9.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 25. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) Viitattu 25.6.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
- 1 2 Rautateiden verkkoselostus 2015 (Liite 2/24) 2013. Liikennevirasto. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 21.9.2014.
- ↑ Rakentaminen | Uuden matkakeskuksen hintalappu kasvaa lähes viisi miljoonaa – Hanketta jarruttaneet kiinteistöyhtiöt ovat nyt hyväksyneet sopimukset maiden käytöstä Nokian Uutiset. 20.1.2025. Viitattu 22.12.2025.
- 1 2 3 Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 118–119. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 70, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 71, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 72A, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 72B, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 73A, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 73B, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 74, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 76, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 77, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 77X, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 78, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 78X, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 79A, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Nyssen reittiopas - Linja 79B, reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Matkahuollon reittiopas - Linja 140 (Rauma–Tampere), reittiopas.matkahuolto.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Matkahuollon reittiopas - Linja 141 (Huittinen–Tampere), reittiopas.tampere.fi. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Matkahuollon reittiopas - Linja 141T (Huittinen–Tampere), reittiopas.matkahuolto.fi. Viitattu 19.3.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- VR: Nokian asema (Arkistoitu – Internet Archive)
g.svg){kind=small}
f.svg){kind=small}
