Napolin kuningaskunta
| Napolin kuningaskunta Regnum Neapolitanum (latinaksi) Regno di Napoli (italiaksi) Regno ’e Napule (napoliksi) |
|
|---|---|
1282–1816 |
|
 lippu |
 vaakuna |
 Napolin kuningaskunta vuonna 1454. |
|
| Valtiomuoto | absoluuttinen monarkia |
| Kuningas | Ensimmäinen: Kaarle I (1282–1285) Viimeinen: Ferdinand IV (1815–1816) |
| Pääkaupunki | Napoli |
| Uskonnot | roomalaiskatolisuus |
| Viralliset kielet | napoli, latina, italia |
| Valuutta | dukaatti, liira |
| Edeltäjä |  Sisilian kuningaskunta |
| Seuraaja | .svg){kind=small} Molempain Sisiliain kuningaskunta |
Napolin kuningaskunta (lat. Regnum Neapolitanum, ital. Regno di Napoli, napoliksi Regno ’e Napule) oli 1200–1800 -luvuilla Apenniinien niemimaan eteläosan ja ajoittain Sisilian käsittänyt valtakunta.[1]
Vuonna 1130 Sisilian kuningas Roger II yhdisti Etelä-Italian normanneille kuuluneet alueet ja Sisilian yhdeksi kuningaskunnaksi. Rogerin suvun sammuttua Hohenstaufien keisarisuku hallitsi kuningaskuntaa vuodesta 1194 lähtien ja Anjou-sukuinen Kaarle I vuodesta 1266 alkaen.[1]
Sisilia erosi kuningaskunnasta vuoden 1282 kapinassa ja joutui Aragonian kuningaskunnalle. Napoli jäi Anjou-suvulle vuoteen 1435 asti, mutta käytti edelleen nimeä Sisilian kuningaskunta. Napoli oli yhdistettynä sekä Sisiliaan että Aragoniaan vuosina 1442–1495, oli sen jälkeen Ranskan kuningaskunnan hallussa, kuului Ferdinand Katolilaisen valloitettua sen Kastilian kuningaskuntaan varakuningaskuntana vuosina 1504–1713, joutui Espanjan perimyssodassa Itävallalle. Puolan perimyssodan aikana vuonna 1734 sekä Napoli että Sisilia (joka oli liitetty siihen vuonna 1720) joutuivat espanjalaisen Borbónin sukuhaaran hallintaan.
Ranskan tasavallan joukot karkottivat vuonna 1799 kuningas Ferdinand IV:n Sisiliaan ja tekivät Napolista tasavallan. Se sortui jo muutaman kuukauden jälkeen kardinaali Ruffon johtamaan vastavallankumoukseen, jota tuki brittiamiraali Horatio Nelsonin merioperaatio.[1] Ferdinand palasi tämän jälkeen uudelleen koko valtakunnan hallitsijaksi vuosiksi 1801–1806, minkä jälkeen vallankumoukselliset saivat mantereen puoleisen osan itselleen ja sitä hallitsivat Napoleon I:n virkaan asettamat Joseph Bonaparte (1806–1808) ja Joachim Murat (1808–1815). Vuonna 1815 Ferdinand sai takaisin valtakuntansa ja julistautui Molempain Sisiliain kuninkaaksi. Hän ja hänen seuraajansa hallitsivat taantumuksellisen aatteen mukaisesti, kunnes Giuseppe Garibaldi vapautti Sisilian ja valloitti Napolin vuonna 1860, jolloin kuningaskunta liittyi yhtyneeseen Italiaan.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 1002. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Napolin kuningaskunta Wikimedia Commonsissa
| Ranskan vasallit | Balkanilla | Illyrian provinssit | |||
| Saksassa | Cisrhenia • Danzig • Mainz | ||||
| Irlannissa | Connaught | ||||
| Italiassa | Alba • Ancona • Bergamo • Bologna • Brescia • Cisalppinia • Cispadania • Crema • Etruria • Italia • Liguria • Parthenopaea • Pescara • Rooma • Subalppinia • Tiberina • Transpadania | ||||
| Alankomaissa | Batavia • Bouillon | ||||
| Sveitsissä | Helvetia • Lemania • Raurakia • Rhodania • Sveitsin konfederaatio | ||||
| Muut Napoleonin luomat valtiot | Saksassa | Reinin liitto • Berg • Frankfurt • Leyen • Westfalen • Würzburg | |||
| Italiassa | Etruria • Italia • Napoli | ||||
| Alankomaissa | Hollanti | ||||
| Puolassa | Varsova | ||||
Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.