Lend-Lease

Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoittamassa H.R. 1776 -lain eli Lend-Lease-avun 11. maaliskuuta 1941.

Lend-Lease-ohjelman puitteissa toimitettu jeeppi Puolan armeijan käytössä vuonna 1945.

Lend-Lease oli Yhdysvaltain liittovaltion toisen maailmansodan aikainen ohjelma, joka mahdollisti sotamateriaalin toimittamisen ensin Britannialle ja vuoden 1942 alusta lähtien Neuvostoliitolle ja muillekin liittoutuneille. Ohjelma alkoi 11. maaliskuuta 1941, ja se lopetettiin sodan lopussa 2. syyskuuta 1945.^lähde?

Tausta

Eristäytymispolitiikasta materiaaliapuun

Katso myös: Yhdysvallat toisessa maailmansodassa

Toinen maailmansota alkoi, kun Saksa hyökkäsi Puolaan ja länsivallat Britannia ja Ranska julistivat sille sodan syyskuussa 1939. Yhdysvallat harjoitti eristäytyvää ulkopolitiikkaa, mutta Saksan hyökkäys Puolaan ja yhdysvaltalaisen rahtialuksen joutuminen saksalaisten kaappaamaksi sai yleisen mielipiteen kääntymään eristäytymistä vastaan. Marraskuun 1939 alussa vahvistettiin kongressin säätämä ”cash and carry” -laki, joka salli Yhdysvaltojen myydä aseita Britannialle ja Ranskalle. Kesäkuussa 1940 Ranskan taistelun aikaan Yhdysvallat toimitti Isoon-Britanniaan 93 pommikonetta ja 50 syöksypommittajaa sekä puoli miljoonaa kivääriä, 80 000 konekivääriä, 25 000 pikakivääriä, 20 000 revolveria, 129 miljoonaa patruunaa ja 316 kranaatinheitintä.

Yhdysvallat osaksi liittoutuneita

Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941, kun Japani hyökkäsi Pearl Harboriin, yhdysvaltalaiseen laivastotukikohtaan Tyynellämerellä. Kun Yhdysvallat julisti sodan Japanille, Saksa julisti sodan Yhdysvalloille.

Tuen kokonaismäärä

Sodan loppuun mennessä Yhdysvallat lähetti ulkomaille yli 50 miljardin dollarin arvosta sotamateriaalia. Osuudesta 38 miljardia annettiin Isolle-Britannialle, 11,3 miljardia Neuvostoliitolle, 3,2 miljardia Ranskalle ja 1,6 miljardia Kiinalle^lähde?.

Vastapalvelukseksi Yhdysvallat sai 7,8 miljardin arvosta palveluja, kuten tukikohtia. Summasta 6,8 miljardia tuli Britannialta. Kanada ei saanut avustusta ja lähetti omasta puolestaan 4,7 miljardia apua Britannialle ja Neuvostoliitolle. Apu ei siis ollut lainaa.^lähde?

Avustukset

Yhdysvaltain muihin liittoutuneisiin maihin toimittamien materiaalien arvo:

Valtio	Arvo (milj. USD)
Brittiläinen imperiumi	31 387,1
Brasilia	372,0
Neuvostoliitto	10 982,1
Meksiko	39,2
Ranska	3 223,9
Chile	21,6
Kiinan tasavalta	1 627,0
Peru	18,9
Alankomaat	251,1
Kolumbia	8,3
Belgia	159,5
Ecuador	7,8
Kreikka	81,5
Uruguay	7,1
Norja	47,0
Kuuba	6,6
Turkki	42,9
Bolivia	5,5
Jugoslavia	32,2
Venezuela	4,5
Saudi-Arabia	19,0
Guatemala	2,6
Puola	12,5
Paraguay	2,0
Liberia	11,6
Dominikaaninen tasavalta	1,6
Iran	5,3
Haiti	1,4
Etiopia	5,3
Nicaragua	0,9
Islannin kuningaskunta	4,4
El Salvador	0,9
Irak	0,9
Honduras	0,4
Tšekkoslovakia	0,6
Costa Rica	0,2
Yhteensä	48 395,4

Britannian tukeminen

Lend-Lease käynnistyi Lend-Lease-lailla 11. maaliskuuta 1941. Se salli presidentin ”myydä, siirtää, vaihtaa, vuokrata, antaa lainaksi tai muuten saattaa kaikkia puolustustarvikkeita sellaisen hallituksen haltuun [jonka presidentti näkee tärkeäksi Yhdysvaltain puolustukselle].” Tämä oli keino tukea Britanniaa ja pysyä näennäisesti puolueettomana.

Roosevelt hyväksyi miljardin dollarin avun Britannialle 30. lokakuuta 1941. Ennen tätä oli jo solmittu hävittäjiä-tukikohdista-sopimus, jolla Britannia sai 50 hävittäjäalusta Karibian ja Newfoundlandin tukikohtia vastaan.^lähde?

Lainan takaisinmaksu

Sodan päättyessä valtavasti materiaalia oli matkalla Britanniaan, kun ohjelma päättyi 2. syyskuuta 1945. Ne myytiin 10 %:lla hinnastaan ja maksu jaettiin 50 vuodelle 2 %:n korolla. Britannia oli ilmoittanut suorittavansa viimeisen maksuerän vuoden 2006 lopussa, 61 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Vuoden viimeisenä arkipäivänä 29. joulukuuta 2006 maksettiin jäljelle jäänyt 83 miljoonan dollarin suuruinen erä, minkä jälkeen Britannian talousasiain sihteeri virallisesti kiitti Yhdysvaltoja sen sota-aikana antamasta tuesta.

Tuki Neuvostoliitolle

Alkuperäinen Lend-Lease-hävittäjä Airacobra, joka putosi jatkosodassa Suomen alueelle. Kone on entisöity, ja sitä säilytetään Keski-Suomen ilmailumuseossa.

Edellisessä kuvassa näkyvän koneen kokoonpanolinja Yhdysvalloissa 1940-luvulla. Neuvostoliitolla oli kyseistä mallia kaikkiaan 5 707 kappaletta.

Ohjelman kautta Yhdysvallat lähetti Neuvostoliitolle sodan aikana muun muassa 409 500^lähde? ajoneuvoa, kuten kuorma-autoja. Toimitukset vastasivat 43 % kaikista Neuvostoliiton autonrenkaista ja 56 % kiskoista Neuvostoliiton uusiin rautateihin.^lähde? Toimituksiin kuului myös lentokoneita, panssarintorjuntatykkejä ja elintarvikkeita.

Neuvostoliitto vastaanotti tukea myös Britanniasta ja Kanadasta. Briteillä itsellään oli kuitenkin huomattava tarve materiaalille sodassa Saksaa vastaan, ja siksi sen Neuvostoliitolle toimittama materiaali oli yhdysvaltalaista kalustoa vanhanaikaisempaa. Neuvostoliittolaiset olivat tyytymättömiä Hawker Hurricane -lentokoneisiin ja toivoivat sen sijaan Spitfirejä. Lisäksi brittiläinen Matilda-panssarivaunu oli heikompi kuin neuvostoliittolainen T-34.

Toimitukset tapahtuivat ensin kolmea pääreittiä pitkin:

• Murmansk ja Arkangeli
• Persian käytävä eli Basra
• Venäjän Kaukoitä eli Vladivostok

Ja myöhemmin

• Venäjän arktinen reitti (Alaskan tie)
• Mustanmeren reitti sen jälkeen, kun Välimeri oli avattu.

Murmanskin satama oli käytössä ympäri vuoden, ja Arkangeli sen sijaan oli talvikaudet jäässä.

Toimitusjaksot:

• ”Pre Lend-Lease” 22. kesäkuuta – 30. syyskuuta 1941 (maksu kullassa)
• 1. jakso 1. lokakuuta 1941 – 30. kesäkuuta 1942 (allekirjoitettu Moskovassa 1. lokakuuta 1941)
• 2. jakso 1. heinäkuuta 1942 – 30. kesäkuuta 1943 (allekirjoitettu Washingtonissa 6. lokakuuta 1942)
• 3. jakso 1. heinäkuuta 1944 – 30. heinäkuuta 1944 (allekirjoitettu Lontoossa 1. syyskuuta 1943)
• 4. jakso 1. heinäkuuta 1943 – 12. toukokuuta 1945 (allekirjoitettu Ottawassa 17. huhtikuuta 1945)

Lend-Lease-tuotteet Neuvostoliitolle 1941–1945 (taulukko)

Määrä	Tuote
375 833	kuorma-autoa
51 503	jeeppiä
35 170	moottoripyörää
8 075	traktoria
7 053	panssarivaunua
14 795	lentokonetta
1 900	höyryveturia
66	dieselveturia
9 920	rautatievaunua
1 000	tasovaunua
120	tankinkuljetusvaunua
4 478 116	tn ruokatarvikkeita
2 670 371	tn öljytuotteita
185 000	kenttäpuhelinta
1 100 000	km kaapelia
2 300 000	tn terästä
229 000	tn alumiinia

Avun merkitys Neuvostoliitolle

Stalin ja Roosevelt Teheranin konferenssissa vuonna 1943.

Muistelmissaan Nikita Hruštšov arvioi liittoutuneiden avun merkitystä ja totesi sen "auttaneen suuresti". Amerikasta saatuihin autoihin ja kuorma-autoihin viitaten hän kertoi:

Kuvitelkaahan vain, kuinka olisimme edenneet Stalingradista Berliiniin ilman niitä! Tappiomme olisivat olleet valtavat, sillä liikkuvuutemme olisi ollut aivan olematon. Saimme myös terästä ja alumiinia ja valmistimme niistä tykkejä, lentokoneita ym. kalustoa. Oma teollisuutemme oli lyöty pirstoiksi ja osaksi luovutettu viholliselle. Saimme Amerikasta myös suuria elintarvikemääriä - - Ilman sitä emme olisi kyenneet ruokkimaan armeijaamme, olimmehan menettäneet tuottoisimmat alueemme, Ukrainan ja Pohjois-Kaukasian.

Hruštšov oli sitä mieltä, että Josif Stalin oli tietoinen avun merkityksestä, mutta piti liian häpeällisenä ja nöyryyttävänä tunnustaa asiaa julkisesti. Yhdysvaltalaislähteen mukaan Stalin oli maljapuheessaan Teheranin konferenssissa vuonna 1943 kuitenkin sanonut, että ”ilman Lend-Lease-avun välityksellä saatuja koneita olisimme hävinneet sodan”.

Lähteet

• Beevor, Antony: Toinen maailmansota. (Alkuteos The Second World War, 2012.) Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-36462-8

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lend-Lease Wikimedia Commonsissa

• Lend-Lease Artikkeli englanniksi (Arkistoitu – Internet Archive)