Kungfutsen hautausmaa
| Kungfutsen hautausmaa | |
|---|---|
 |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti | Qufu, Shandong, Kiina |
| Kriteerit | i, iv, vi |
| Tunnusnumero | 704 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 1994 |
  |
|
Kungfutsen hautausmaa (kiin.: 孔林; pinyin: Kǒng lín) on Kongin klaanin (Kungfutsen jälkeläisten) sukuhautausmaa itäisessä Shandongin maakunnassa. Se sijaitsee noin kilometrin verran Kungfutsen kotikaupungista Qufusta pohjoiseen. Sinne on haudattu Kungfutse itse ja yli satatuhatta hänen jälkeläistään.[1] Uusimmat tänne haudatut ovat 78. sukupolvea.[2]
Vanhimmat tältä paikalta löydetyt haudat ovat peräisin Zhou-dynastian ajalta (1046–256 eaa.). Sishuijoen rannalle pystytetty alkuperäinen Konfutsen hautamuistomerkki oli kirveen muotoinen, ja siinä oli tiilinen uhrausalusta. Nykyinen hauta on kartion muotoinen kukkula. Konfutsen jälkeläisten hautoja lisättiin pian Konfutsen haudan ympärille. Koska Konfutsen jälkeläisille annettiin aatelisarvoja ja heille annettiin vaimoiksi keisarillisia prinsessoja, monet hautausmaan haudoista esittävät aatelisten statussymboleja. Hautakiviä alettiin käyttää Han-dynastian aikana (202 eaa.–220 jaa.). Nykyään hautausmaalla on edelleen pystyssä noin 3 600 hautakiveä, jotka ovat peräisin Song- (960–1279), Yuan- (1271–1368), Ming- (1368–1644) ja Qing-dynastioiden (1644–1911) ajalta. Hautausmaan muurin ja portin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1331. Hautausmaata on laajennettu useaan kertaan. Sielllä kasvaa yli 10 000 puuta.[2]
Hautausmaa muodostaa yhdessä Kungfutsen temppelin ja Kongin sukukartanon kanssa Unescon maailmanperintökohteen vuodesta 1994.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Temple and Cemetery of Confucius and the Kong Family Mansion in Qufu whc.unesco.org. Viitattu 2.1.2026.
- 1 2 Cemetery of Confucius en.chinaculture.org. 2011. Viitattu 2.1.2026.
- Badain Jaran
- Chengden kesäpalatsi ja ympärillä olevat temppelit
- Chengjiangin fossiilialue
- Dazun kalliokaiverrukset
- Dengfengin historialliset monumentit "Taivaan ja maan keskellä"
- Emeivuori ja Leshanin jättiläisbuddha
- Ensimmäisen Qin-keisarin mausoleumi
- Etelä-Kiinan karstialueet
- Fanjingvuori
- Fujianin tulout
- Goguryeo-kuningaskunnan pääkaupungit ja hautakummut
- Hangzhoun Xihujärven kulttuurimaisema
- Honghen hanien riisipenkereiden kulttuurimaisema
- Huanglongin maisema-alue
- Huangshanvuoristo
- Hubein Shennongjia
- Jingmaivuoren vanhojen teemetsien kulttuurimaisema
- Jiuzhaigoun maisema-alue
- Kaipingin diaolout ja kylät
- Keisarinkanava
- Keltaisenmeren ja Bohainmeren rannikolla olevat muuttolintujen suojelualueet
- Kesäpalatsi, keisarillinen puutarha Pekingissä
- Kiinan danxia
- Kiinan muuri (Badaling, Shanhai-sola ja Jiayu-sola)
- Kulangsu: historiallinen kansainvälinen siirtokunta
- Kungfutsen temppeli ja hautausmaa sekä Kongin sukukartano Qufussa
- Liangzhun rauniot
- Lijiangin vanhakaupunki
- Longmenin luolat
- Lushanin kansallispuisto
- Läntisen Xian keisarilliset haudat
- Macaon historiallinen keskusta
- Ming- ja Qing-dynastioiden keisarilliset haudat
- Ming- ja Qing-dynastioiden keisarilliset palatsit Pekingissä ja Shenyangissa (Kielletty kaupunki ja Mukdenin palatsi)
- Mogao-luolat
- Muinaiset kylät Etelä-Anhuissa - Xidi ja Hongcun
- Pekingin keskusakseli
- Pingyaon vanhakaupunki
- Potala-palatsin historiallinen kokonaisuus Lhasassa
- Qingchengvuori ja Dujiangyanin kastelujärjestelmä
- Qinghain Hoh Xil
- Quanzhou
- Sanqingshanin kansallispuisto
- Sichuanin isopandan rauhoitusalueet
- Silkkitie: Chang’anin–Tianshanin käytävän reittiverkosto (jaettu Kazakstanin ja Kirgisian kanssa)
- Suzhoun klassiset puutarhat
- Taivaan temppeli, keisarillinen uhrialttari Pekingissä
- Taivuori
- Tienšan Sinkiangissa
- Tusi-kohteet
- Wudangvuorten muinainen rakennusryhmä
- Wulingyuanin maisema-alue
- Wutaivuori
- Wuyivuoristo
- Xanadun rauniot
- Yinxu
- Yungangin luolat
- Yunnanin kolmen rinnakkaisen joen suojelualueet
- Zhoukoudianin pekinginihmisen löytöpaikka
- Zuojiang Huashanin kalliomaalausten kulttuurimaisema