Kraasnan virolaiset
| Kraasnan virolaiset Kraasna maarahvas |
||||
|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | viro, venäjä | |||
| Uskonnot | luterilaisuus | |||
| Sukulaiskansat | itämerensuomalaiset kansat | |||
Kraasnan virolaiset olivat Krasnogorodskojen kauppalan ja Opotškan kaupungin väliselle alueelle Venäjälle muuttaneita virolaisia. He käyttivät itsestään nimitystä Kraasna maarahvas. Kraasna-nimitys tuli Krasnogorodskojen vanhasta nimityksestä Krasnyi, joka kääntyi viron kielessä Kraasnaksi. Nykyisin Kraasnan virolaiset ovat sulautuneet ympäröivään venäläisväestöön.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset tiedot virolaisten laajamittaisesta muutosta alueelle ovat 1500-luvulta. Heidän elämää ja oloja tutkineen Oskar Kallaksen mukaan he olivat moisionomistajien alueelle siirtämiä talonpoikia, tai tuolloin tyhjälle alueelle muuttaneita vapaita talonpoikia.[1] On myös arveltu, että virolaisia olisi siirretty Kraasnaan vuoden 1700 paikkeilla Setumaalta.[2] Kallas teki tutkimusmatkan alueelle vuonna 1902 ja laski 32 kylää, joissa asui yhteensä 1 977 virolaista. Heistä miehiä oli 999 ja naisia 978. Viroa osasi kuitenkin vain 85 miestä ja 14 naista. Pian tämän jälkeen viimeisetkin puhujat katosivat.[1] Vain muutama vanha ihminen taitoi puutteellisesti viroa 1910-luvun alussa Kraasnassa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seppo Zetterberg: Viro – historia, kansa, kulttuuri, s. 350–351. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-806-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Zetterberg, Seppo: Viro – historia, kansa, kulttuuri, s. 350–351. Helsinki: SKS, 1996. ISBN 978-951-717-806-8
- 1 2 1353-1354 (Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti) runeberg.org. Viitattu 17.9.2024.