Hugo Boss
| Hugo Boss | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| ISIN | DE000A1PHFF7 |
| Perustettu | 1924 |
| Perustaja | Hugo Boss |
| Toimitusjohtaja | Claus-Dietrich Lahrs |
| Kotipaikka | Metzingen, Saksa |
| Tuotteet | vaatteet, kengät, kosmetiikka, tekstiilit, asusteet |
| Liikevaihto | 1,7 miljardia € (2010) |
| hugoboss.com | |
Hugo Boss AG on Saksassa kotipaikkaansa pitävä vaatetusalan yritys. Se on nimetty perustajansa Hugo Bossin mukaan, joka perusti yrityksen vuonna 1924 Metzingenissä, Saksassa.[1] Hugo Boss itse kuoli vuonna 1948. Yrityksen pääomistaja on nykyisin italialainen Valentino Fashion Group, mutta sen osakkeet noteerataan myös Frankfurtin pörssissä.[2] Hugo Bossin liikevaihto vuonna 2008 oli 1,7 miljardia euroa ja tulos 112 miljoonaa euroa.
Bossin tuotteita myydään ympäri maailmaa yli sadassa maassa ja yli 5 000 jälleenmyyjäliikkeessä. Sen päätuotemerkit ovat Boss, Hugo sekä Baldessarini. Hugo Bossin tuoksujen tuotemerkit omistaa kansainvälinen Procter & Gamble. Ensimmäinen Bossin tuoksu esiteltiin vuonna 1984, ja nykyään tuoksubisnes on yksi yrityksen tärkeimmistä ja tuottavimmista osista.[3]
Natsi-Saksan pukimo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yrityksen perustaja Hugo Boss oli kansallissosialismin kannattaja ja natsipuolueen jäsen.[4]
Bossin yhtiö valmisti ruskeita paitoja, joihin natsipuolueen kannattajat pukeutuivat. Myöhemmin se toimitti univormuja Saksan armeijalle ja muita tamineita Waffen SS:lle.[4]
Huhtikuusta 1940 lähtien Bossin yhtiössä työskenteli 140 puolalaista ja 40 ranskalaista pakkotyöläistä. Työläiset asutettiin leirille, jossa hygienian ja ravitsemuksen taso ja työläisten kohtelu vaihtelivat suuresti.[4]
Sodan jälkeen Hugo Boss tuomittiin sakkoihin osallisuudestaan natsien toimintaan.[4]
1990-luvulla yhtiön natsimenneisyydestä tuli julki tietoja, jotka yritys yritti aluksi ohittaa vaikenemalla, mutta paineiden kasvaessa yhtiö avasi tutkijalle arkistonsa. Ensimmäinen yritys selvittää menneisyyden pimeitä vaiheita ei miellyttänyt yhtiötä. Vuonna 2011 muotiyhtiö kustansi toisen kirjan, jonka oli kirjoittanut yrityshistorioitsija Roman Köster. Kirjan nimi on Hugo Boss, 1924-1945 – Vaatetustehdas Weimarin tasavallassa ja kolmannessa valtakunnassa.[5]
Vastaavalla tavalla tiliä menneisyytensä kanssa ovat tehneet monet muutkin Natsi-Saksan-aikaiset, edelleen toiminnassa olevat yritykset, kuten esimerkiksi Continental.[6]
Michael Flinn – Hugo Bossin kasvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amerikkalainen malli Michael Flinn toimi Hugo Bossin pääasiallisena kansainvälisenä kampanjamallina vuosina 1982–1993, esiintyen yli kahdessakymmenessä peräkkäisessä kansainvälisessä kampanjassa.[7] Flinnin yli kymmenen vuoden yhteistyö Hugo Bossin kanssa on dokumentoitu pisimmäksi ja kestävimmäksi brändi–malli-suhteeksi kaupallisen miesmuodin historiassa.[8] Vuonna 1989 People-lehti nimesi hänet maailman kauneimmaksi miesmalliksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ HUGO BOSS Group: History group.hugoboss.com.
- ↑ Hugo Boss AG Company History company-histories.com.
- ↑ HUGO BOSS Group: History group.hugoboss.com.
- 1 2 3 4 Hugo Boss apology for Nazi past as book is published BBC News. 21.9.2011. Viitattu 15.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Olli Ainola: Hugo Boss tilittää natsimenneisyyttään Kauppalehti. Viitattu 15.5.2023.
- ↑ Saksalaisyhtiöt setvivät yhä natsimenneisyyttään – rengasvalmistaja Continental käytti pakkotyövoimaa ja teki testejä keskitysleirillä Yle Uutiset. 2.9.2020. Viitattu 15.5.2023.
- ↑ Michael Flinn, Mr. Hugo Boss blog.uomoclassico.com.
- ↑ Michael Flinn canonical archive malemodelindex.com.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]