Gustaf Otto Stenbock

Gustaf Otto Stenbock
David von Krafftin maalaama muotokuva.
Henkilötiedot
Syntynyt	7. syyskuuta 1614 Länghem, Ruotsi
Kuollut	24. syyskuuta 1685 (71 vuotta) Tukholma, Ruotsi
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Gustaf Otto Stenbock (7. syyskuuta 1614 Länghem – 24. syyskuuta 1685 Tukholma) oli ruotsalainen kreivi ja valtakunnanamiraali. Hän osallistui kolmikymmenvuotiseen sotaan, missä hän yleni everstiksi vuonna 1637, kenraalimajuriksi 1643 ja lopulta kenraaliksi 1648. Hän haavoittui vasempaan jalkaansa Leipzigin taistelussa 1642. Vuonna 1652 Stenbockista tuli valtaneuvos ja 1656 Kaarle X Kustaa, jonka sotaretkille Puolassa hän osallistui, teki hänestä sotamarsalkan. Stenbock toimi vastavalloitetun Skånen kenraalikuvernöörinä vuoteen 1664 ja Lundin yliopiston ensimmäisenä kanslerina 1666–1684. Näissä viroissa hänen tehtävänsä oli alueen ruotsalaistaminen.

Gustaf Otto Stenbockin hautamonumentti Strängnäsin tuomiokirkossa.

Vuonna 1664 Stenbock nimitettiin valtakunnanamiraaliksi ja hänestä tuli osa alaikäisen Kaarle XI:n holhoojahallitusta. Aikuistuttuaan Kaarle XI syytti Stenbockia laivaston huonosta varustautumisesta ja tappioista Skånen sodan aikana (Stenbockilla ei virastaan huolimatta ollut etukäteen lainkaan kokemusta merisodankäynnistä). Hänet erotettiin laivaston johdosta ja määrättiin maksamaan korvauksia 200 000 hopeataaleria, tosin summa myöhemmin puolitettiin. Tämä ja Kaarlen myöhemmin järjestämät holhoojahallituksen toimia tutkineet käräjät sekä iso reduktio olivat kova isku Stenbockin henkilökohtaiselle taloudelle.

Stenbock oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Brita Horn, jonka kanssa hän avioitui 1645 ja joka kuoli vuonna 1653. Toinen vaimo oli Christina Catharina De la Gardie (1632–1704) vuodesta 1658. Magnus Gabriel De la Gardie oli hänen lankonsa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gustaf Otto Stenbock Wikimedia Commonsissa