Siirry sisältöön

Fortum

Wikipediasta
Fortum Oyj
Fortumin pääkonttori Espoon Keilalahdessa.
Fortumin pääkonttori Espoon Keilalahdessa.
Tunnuslause Powering a thriving world
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: FORTUM
Markkina-arvo Nousua 16 312 milj. euroa (31.12.2025)[1]
ISIN FI0009007132
Perustettu 1998[2]
Toimitusjohtaja Markus Rauramo[2]
Puheenjohtaja Mikael Silvennoinen[2]
Kotipaikka Keilalahdentie 2–4
Espoo, Suomi[2]
Toimiala energia
Tuotteet sähkö, lämpö, höyry, energia-alan asiantuntijapalvelut, kierrätys- ja jäteratkaisut
Liikevaihto Laskua 4 989 milj. euroa (2025)[2]
Liikevoitto Laskua 924 milj. euroa (2025)[2]
Tilikauden tulos Laskua 253 milj. euroa (2025)[1]
Henkilöstö Laskua 4 547 (2025)[2]
Tytäryhtiöt Fortum Markets AB, Fortum Service AB, Fortum Service Öst AB, Fortum Värme, Fortum Distribution, Fortum Generation, Fortum Power & Heat AB
Omistaja Suomen valtio (51,26 %), Ilmarinen ja Varma (kolme suurinta 30.4.2026)[3]
fortum.com

Fortum Oyj on Suomessa vuonna 1998 perustettu energiakonserni, jonka pääliiketoiminta sijoittuu Pohjoismaihin.

Vuonna 2024 Fortum oli Suomen 17. suurin yritys liikevaihdolla mitattuna.[4] Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumin tausta: Imatran Voima ja Neste

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Imatran Voima ja Neste (yritys)

Vuonna 1932 perustetun Imatran Voiman alkuperäinen tavoite oli hallinnoida ja käyttää Imatrankosken vesivoimalaitosta. Se oli pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoa harjoittava yhtiö, jonka omistukseen tuli myöhemmin myös muita voimalaitoksia, kuten Oulujoen voimalaitokset, Inkoon ja Naantalin hiilivoimalaitokset ja Loviisan ydinvoimalaitos.lähde?

Vuonna 1948 perustetun Nesteen tarkoituksena oli turvata Suomen energia- ja öljynhuoltoa. Suomessa ei ollut tuolloin mitään alan teollisuutta tai siihen liittyvää osaamista, vaan kaikki piti aloittaa tyhjästä. 1960- ja 1970-luvuilla Nesteestä tuli Suomen suurin yritys samalla kun koko maa teollistui ja autokanta kasvoi. Öljynjalostuksen lisäksi Neste alkoi etsiä ja tuottaa öljyä ja kaasua sekä kehittää kemianteollisuutta.[5]

1998–2004

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortum Oyj muodostettiin vuonna 1998 yhdistämällä Imatran Voima Oy ja Neste Oy, joissa molemmissa Suomen valtio oli enemmistöomistajana.[6] Nesteen pienosakkaille suunnattiin erikoistarjous osakkeiden vaihtamisesta uuden yhtiön osakkeisiin. IVO:n toimitusjohtaja Heikki Marttinen nimitettiin uuden yhtiön pääjohtajaksi. Yhtöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 60 miljardia markkaa.[7] Yhtiö toimi aluksi IVO-Neste-nimellä, mutta vaihtoi nimensä Fortumiksi kesäkuussa.[8] Helsingin pörssiin yhtiö listautui joulukuussa.[9] Vuonna 2001 yhtiön toimitusjohtajana aloitti Mikael Lilius.[10]

2004–2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. toukokuuta 2004 Fortum jakautui kahdeksi yhtiöksi, joista Fortumiin jäi sähkön- ja lämmöntuotanto ja Neste Oilille siirtyi öljyliiketoiminta. Virallisesti Neste Oil irtaantui Fortum-konsernista keväällä 2005.[10]

Syksyllä 2005 julkisuudessa keskusteltiin Fortumin kannustinjärjestelmistä, kun johdon optiovoitot kohosivat yli puoleen miljardiin euroon,[11] muun muassa Lilius sai noin 2,4 miljoonaa euroa edellisenä vuonna myymistään optioista.[12] Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen oli eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana. Hänen mukaansa valtio puuttuu Fortumin johtajien optioihin vain eduskunnan toiveesta, omalla riskillään kauppa- ja teollisuusministeriö ei halunnut kaventaa johtajien etuja.[13]

Meri-Porin voimalaitos lokakuussa 2009.

Vuonna 2006 Fortum osti Espoon kaupungilta ja E.ON:ilta E.ON Finland Oy:n. Kaupan seurauksena Fortumin Kilpailuvirasto katsoi yhtiön saaneen määräävän markkina-aseman Suomen markkinoilla ja asetti kaupan ehdoksi muun muassa Haapaveden turvelauhdevoimalan ja Hämeenlinnan yhteistuotanto- ja kaasuturbiinivoimalaitoksen myynnin. Fortum valitti päätöksestä kilpailuviraston päätöksestä markkinaoikeuteen.[14]

Syyskuussa 2006 Matti Purasjoki esitteli kauppa- ja teollisuusministeriölle Pekkarisen tilaaman selvityksen. Hän ehdotti muun muassa Fortumin hallitsevan markkina-aseman rajoittamista siten, että kotimaiset vesivoimalat irrotettaisiin siitä ja Fortum itse taas irtautuisi Teollisuuden Voimasta, joka omisti ydinvoimaloita Eurajoen Olkiluodossa.[15]

Kesällä 2007 Fortum myi osuuteensa Luoteis-Venäjällä toimineesta Lenenergo-sähkönjakeluyhtiöstä. Ostajina olivat RAO UES, VTB pankki ja I.D.E. Electricity Distribution Investments 1.[16] Lokakuussa Helsingin Sanomat arvioi, että Espoon Sähkön osto E.ON:lta oli ollut Fortumille hyvä liiketoimi, sillä espoolaisten maksamat hinnat kaukolämmöstä paransivat sen tulosta selvästi.[17]

Keväällä 2008 Fortum osti osuuden venäläisestä sähköntuotantoyrityksestä TGK-10 (myöhemmin OAO Fortum) ja suunnitteli kasvattavansa osuutta. Kaupan kokonaishinnaksi kaavailtiin 2,7 miljardia euroa. Talouselämä-lehden mukaan yritysosto olisi Suomen historian suurimpia investointeja ulkomaille ja suurin investointi Venäjälle.[18] Maaliskuussa markkinaoikeus hyväksyi Fortumin valituksen. Se totesi, ettei Fortum ollut määräävässä markkina-asemassa E.ON-kaupan jälkeen. Kilpailuvirasto valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.[14]

Fortumin voimalaitos Njaganissa.

Vuonna 2009 valtion omistajaohjauksesta vastaannut ministeri Kari Häkämies totesi eduskunnan kyselytunnilla, ettei Fortumin johtajien saamia palkkioita voi kerätä takaisin eikä palkkioita voi kohtuullistaa.[19] Palkkiojärjestelmä oli muodollisesti Suomen hallituksen antaman ohjeistuksen mukainen, mutta valtio ei ollut tyytyväinen lopputulokseen.[10] Vuosien palkkiokohun jälkeen Fortumin johto uudistui. Hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs ilmoitti huhtikuussa, ettei jatka hallituksessa, toimitusjohtaja Mikael Liliuksen kerrottiin jäävän eläkkeelle loppuvuonna.[10] Kesällä Fortum valitsi pääurakoitsijan Njaganin kaupunkiin Pohjois-Uralilla rakennettavalle voimalaitokselle. Sen tarkoitus oli tuottaa sähköä Hanti-Mansian öljy- ja kaasuteollisuudelle.[20]

2010–2015

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla Fortum alkoi pyrkiä eroon turvallisesta, mutta pienikatteisesta sähkönsiirtoliiketoiminnasta korvatakseen sen korkeamman tuoton liiketoiminnalla.[21]

Elokuussa 2010 korkein hallinto-oikeus päätyi E.ON-kaupassa samaan ratkaisuun kuin markkinaoikeus aiemmin: Fortum ei ollut määräävässä markkina-asemassa.[14]

Joulukuussa 2011 Fortum kertoi myyvänsä tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n Pohjois-Euroopassa toimivalle sijoitusyhtiölle, EQT Infrastructure Fundille,[22] joka yhdisti ne Adven Oy:ksi.[23] Fortum kertoi investoivansa 20 miljoonaa euroa uuteen bioöljyn tuotantolaitokseen Joensuussa. Laitos integroitiin Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen, ja sen tuotantotoiminta käynnistyi marraskuussa 2013. Laitos oli Fortumin mukaan ensimmäinen laatuaan maailmassa.[24]

Joulukuussa 2013 eduskunta hyväksyi hallituksen esittämän windfall-veron, jossa verotetaan päästötöntä sähköä tuottavia voimalaitoksia, jotka olivat valmistuneet ennen kuin Euroopan unionin päästökauppadirektiivi tuli voimaan vuonna 2004. Vero kohdistui noin 130 vesivoimalaitokseen, neljään ydinvoimalaitosyksikköön ja 10–15 tuulivoimalaitokseen, jotka hyötyivät ansiottomasti päästökauppajärjestelmästä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Fortum vastusti veroa. Sen laskelmien mukaan siitä tulisi veron suurin maksaja, vuositasolla veron suuruus olisi noin 25 miljoonan euroa. Yhtiö teki verosta kantelun Euroopan komissiolle.[25]

Maaliskuussa 2014 vahvistettiin Fortumin yrityskauppa, jossa se myi sähkönsiirtoliikentoimintansa Suomesta Suomi Power Networksille, jonka osakkaita olivat muun muassa Keva ja LähiTapiola. Carunaksi nimety liiketoiminta myytin 2,55 miljardilla eurolla.[26] Marraskuussa St1 ja Fortum kertoivat aikeistaa rakentaa Espooseen Suomen ensimmäisen geotermisellä energialla toimivan teollisen mittakaavan lämpölaitoksen. Tuotantolaitoksen suunnitteli St1 Deep Heat ja se rakennettiin Fortumin lämpölaitoksen alueelle Otaniemeen.[27]

Helmikuussa 2015 Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009 toiminut Tapio Kuula erosi sairauden vuoksi. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön talousjohtajana toiminut Timo Karttinen.[28] Maaliskuussa Fortum kertoi myyneensä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintansa 6,6 miljardilla eurolla.[29] Pekka Lundmark aloitti uutena toimitusjohtajana syyskuussa.[30]

2016–2022

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Uniper Fortumin aikana (2018–2022) ja Fortum Waste Solutions (2017–2025)

Vuonna 2016 Fortum osti kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n.[31] Seuraavana vuonna sen nimeksi tuli Fortum Waste Solutions Oy.[32]

Tammikuussa 2018 energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeista, kaupan arvo oli 3,76 miljardia euroa. Tarjouksen mukaan Fortum sai lähes 47 prosentin osuuden Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista.[33] Uniperin johto arvosteli kauppaa pitäen sitä vihamielisenä.[30] Uniperin sähköntuotannon kapasiteetti Fortumiin verrattuna oli vuonna 2018 kolminkertainen eli noin 11 000 megawattia. Kapasiteetistä noin kolmannes oli hiilivoimaa ja loput noin 70 prosenttia kaasua, ydinvoimaa ja vesivoimaa. Fortum arvioi, että jos Eurooppa lopettaa hiilen käytön, Uniperin kaasu-, vesi- ja ydinvoiman arvo kasvaa enemmän kuin mitä sen hiilivoiman arvossa menetetään. Uniperilla on merkittäviä vesivoimaloita Ruotsissa ja Saksan Alpeilla ja sen liikevaihto (ilman trading-toimintoja) oli noin kaksi kertaa Fortumia suurempi. Venäjän kilpailuviranomaisten antaman rajoituksen vuoksi Fortum ei saanut aluksi kasvattaa Uniper-osuuttaan yli 50 prosenttiin. Vaatimus perustui siihen, että Uniperin Venäjän tytäryhtiöllä Uniprolla oli yhdellä voimalaitoksellaan juomaveden puhtauden valvontaan tarvittava lisenssi, mikä luokitellaan Venäjän lain mukaan strategiseksi toiminnaksi. Fortumin omilla voimalaitoksilla vastaava toiminta oli ulkoistettu paikalliselle toimijalle.[34]

Helmikuussa 2019 Uniperin hallintoneuvosto lopetti valtataistelun Fortumin kanssa.[34] Ympäristöjärjestö CAN Europe julkaisi keväällä selvityksen, jonka mukaan Fortum oli yksi Euroopan eniten saastuttavista energiayhtiöistä Uniper-kaupan myötä. Ympäristöjärjestöt kritisoivat Fortumia ja Uniperia investoinneista fossiiliseen kaasuun, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta.[35] Suomessa Fortumin Uniper-ostoa kyseenalaistivat sekä media että aktivistisijoittajat. Erityisesti Uniperin suunnittelemaa Datteln 4 -hiilivoimalaa kritisoitiin.[36] Syyskuussa huhuttiin, että Uniper suunnitteli oikeustoimia Alankomaita vastaan, joka oli päättänyt kieltää hiilen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä kompensoimatta laitosten omistajia. Uniper oli avannut maahan hiilivoimalan vuonna 2016.[37] Hiilikieltolain mukaan hiilen poltto lopetetaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä[38], Saksassa siirtymäaika oli pidempi: kivi- ja ruskohiilestä pyrittiin eroon vuoteen 2038 mennessä. Sikäläisiä laitosten omistajia aiottiin myös kompensoida niiden menetyksistä.[39] Saksan hiilikomissio vastusti Uniperin Saksaan suunnittelemaa Datteln 4-hiilivoimalaa.[37] Saksan hallitus perusteli Datteln 4:n avaamista sillä, että on järkevämpää sulkea vanhat, vähemmän tehokkaat laitokset, kuin kieltää modernin voimalan avaaminen, josta olisi jouduttu maksamaan suuret korvaukset.[40] Lokakuussa Fortum ilmoitti että sen omistus omistus Uniperista oli kasvamassa 70,5 prosenttiin. Osakkeita ostettiin Elliottilta ja Knight Vinkeltä. Kauppa vaati viranomaisluvan sekä Yhdysvalloilta että Venäjältä. Kaupan myötä Uniperista tulisi Fortumin tytäryhtiö ja Fortum saisi Uniperissa enemmistöosuuden. Määräysvalta yhtiössä edellytti kuitenkin 75 prosentin enemmistöä.[41] Maailman parhaimpiin luottoluokittajiin kuuluneet Moody’s ja Fitch ilmoittivat harkitsevansa Fortumin luottoluokituksen alentamista Uniper-kaupan vuoksi.[42] Kauppalehden mukaan muutama suursijoittaja pelkäsi Uniper-oston heikentävän Fortumin osakekurssia.[43] Marraskuussa joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä vaati, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi otettava vahvemmin mukaan valtion päätöksentekoon. Ne halusivat, että valtio vaatii omistamiltaan yhtiöiltä, kuten Fortumilta, suunnitelman siitä, kuinka nämä mukauttavat liiketoimintansa niin, että se on linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.[44]

Tammikuussa 2020 Fortumin osakkeenomistaja WWF jätti Fortumille ehdotuksen, että yhtiökokous päättäisi 1,5 asteen tavoitteen sisällyttämisestä yhtiöjärjestykseen. Fortumin hallitus suositteli ehdotuksen hylkäämistä helmikuussa. Päätöstä perusteltiin kahdella syyllä. Ensinnäkin hiilen käytöstä luopuminen Venäjällä, jossa syntyi noin 80 prosenttia yhtiön päästöistä olisi vaikeaa, sillä maan energiantuontanto perustui pääosin fossiilisiin polttoaineisiin. Myös tuore Uniper-kauppa vaikeutti tavoitetta, sillä Uniperin tuotannosta noin 80 perustui fossiilisiin polttoaineisiin.[45] Helmikuussa Venäjän viranomaiset antoivat Fortumille lopullisen luvan nostaa Uniper-osuutensa 70,5 prosenttiin. Kauppa oli yksi Suomen historian suurimpia yrityskauppoja ja se teki Fortumista liikevaihdoltaan Suomen suurimman yrityksen[46], Euroopan kolmanneksi suurimmaksi hiilidioksipäästöttömän sähkön tuottajaksi sekä Euroopan toiseksi suurimmaksi ydinvoimatuottajaksi.[47] Huhtikuussa yhtiökokous hyväksyi hallituksen suosituksen WWF:n aloitteen hylkäämisestä. Päätöstä kritisoitiin mielenosoituksella, joka järjestettiin koronan vuoksi virtuaalisesti. Mielenosoittajat julkaisivat somessa itsestään kuvia, joiden paikkatiedoksi oli merkitty Fortumin pääkonttori.[45] Maaliskuussa Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoi siirtyvänsä Nokian toimitusjohtajaksi. Lundmarkin aikana Fortumin taloudellinen tulos oli parantunut selvästi.[48] Marraskuussa Uniperista tuli virallisesti Fortumin tytäryhtiö, kun Fortumin omistus nousi yli 75 prosenttiin.[49] Joulukuussa Fortum päivitti strategiaansa. Sen uusi tavoite Euroopan tuotannon suhteen oli puolittaa hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2019 verrattuna) ja muuttaa se kokonaan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kaikkien Fortumien globaalien toimintojen suhteen tavoite oli saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Fortum alkoi myös kartoittaa sähkön ja kaasun vähittäismyynnistä vastaavan liiketoimintayksikön tulevaisuutta, esimerkiksi toimintojen myyntiä.[50] Fortum kertoi sijoittavansa vuoteen 2025 mennessä kolme miljardia euroa uusiutuvaan energiaan kuten maatuuli- ja aurinkovoimaan, vetyyn ja puhtaaseen kaasuun. Se kertoi myös sulkevansa hiilivoimalansa ja muuttavansa kaasuvoimaa puhtaaksi.[49] Loppuvuonna Fortumin ydintoimintaan kuuluivat vesivoima, ydinvoima, entistä puhtaampi kaasuvoima ja kaasun varastointi, myynti ja jakelu. Uniperilla oli vesivoimaloita samoissa joissa kuin Fortumilla, ja kun Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö, se pääsi optimoimaan niiden kokonaistuotantoa. Yhtiö halusi kasvattaa osuuttaan maatuulivoimassa, aurinkoenergiassa, vedyssä ja puhtaassa kaasussa sekä teollisuuden ja infrastruktuuriratkaisuissa. Sen sijaan esimerkiksi hiilivoima, Puolan kaukolämpö, 50 prosentin osuus Stockholm Exergissä tai kuluttajaliiketoiminta eivät kuuluneet sen strategiaan ja se harkitsi niistä luopumista.[49]

Alkuvuonna 2021 Fortum vaihdatti henkilöitä Uniperin ylimmästä johdosta.[51] Baltian kaukolämpöliiketoiminta myytiin maaliskuussa sijoitusyhtiö Partners Groupille.[52] Huhtikuussa Fortumin tytäryhtiö Uniper haastoi Alankomaat oikeuteen kivihiilen kieltolain takia. Uniper oli avannut Hollannin Maasvlakteen uuden hiilivoimalan vuonna 2016, ja se määrättiin suljettavaksi etuajassa vuoteen 2030 mennessä.[53] Ympäristöjärjestöjen mukaan Uniperin korvausvaatimukset olivat kohtuuttomia, ja ne hidastivat ilmastotoimia.[54] Toukokuussa kerrottiin, että Fortum alkaa johtaa sekä Fortumin että Uniperin pohjoismaisia vesivoimatoimintoja kun taas Uniper vastaa molempien yhtiöiden tuuli- ja aurinkovoimasta ja vetyliiketoiminnasta.[51] Fortum oli Suomen suurin yritys 112 miljardin euron liikevaihdollaan. Suurin osa yhtiön tuloksesta saatiin Uniper-tytäryhtiöstä.[55]

Vuonna 2022 Fortum ajautui talousvaikeuksiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa aiheutti eurooppalaisen energiakriisin.[56] Keväällä Fortum kirjasi Venäjän-liiketoimintansa arvoa 2,2 miljardilla eurolla alaspäin.[57] Yritys on sijoittanut Venäjälle 5,5 miljardia euroa.[58] Fortum haki uutta käyttölupaa Loviisan ydinvoimalan kahdelle reaktorille. Luvan myötä voimalaa voitaisiin käyttää vuoteen 2050 asti, kun sen silloiset luvat olivat voimassa vuosiin 2027 ja 2030 asti.[59] Maaliskuussa Fortum kertoi lopettaneensa vuonna 2020 alkaneen arvioinnin sähkön vähittäismyyntiliiketoiminnasta ja Puolan kaukolämpöliiketoiminnasta ja jatkavansa niiden toiminnan kehittämistä yhtiössä.[60] Kevääseen mennessä Otaniemen syväreiät oli porattu tavoitesyvyyteen, mutta vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen. Huhtikuussa Fortum kertoi vetäytyvänsä hankkeesta, St1 sen sijaan jatkoi tuotekehittelyä.[61] Toukokuussa Fortum kertoi aikeistaan vetäytyä Venäjältä.[62]

Kesäkuussa 2022 kerrottiin, että Suomen ja Viron vuokraama LNG-terminaalilaiva sijoitetaan Fortumin satamaan Inkooseen, käytöstä poistetun hiilivoimalan alueelle.[63] Huhti–kesäkuussa Fortum teki 9 miljardia euroa tappiota, joista kaksi kolmannesta johtui Uniperin kaasuliiketoiminnasta. Kun Venäjältä ei saatu tarvittua maakaasua, sitä piti ostaa markkinahintaan, mutta myydä se eteenpäin vanhojen sopimusten mukaisesti huomattavasti edullisemmin. Toimitusjohtaja Markus Rauramon mukaan yritys ei nähnyt riskiä, että maakaasun saanti Venäjältä loppuisi, sillä Venäjä oli toimittanut kaasua sopimusten mukaisesti viisikymmentä vuotta. Toimitukset jatkuivat hyökkäyksen alettua normaaliin tapaan kesäkuuhun asti.[56] Uniper antoi tulosvaroituksen kesäkuun lopussa.[56] Heinäkuussa Saksan hallitus päätti hankkia itselleen 30 prosenttia Uniperista, jolloin Fortumin osuus laski 80 prosentista 56 prosenttiin.[56] Samassa kuussa Venäjän viranomaiset keskeyttivät niin Fortumin kuin italialaisen Enelin aikeet myydä Venäjälle sijoittunutta liiketoimintaansa vedoten Putinin keväällä antamiin määräyksiin.[62] Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen kommentoi Fortumin Venäjän liiketoimintoja Helsingin Sanomille. Hänen mukaansa Fortumin toimissa oli mukana uskoa keskinäisriippuvuuden siunauksellisuuteen, mutta myös ahneutta ja typeryyttä. Artikkelin mukaan sijoituspäätösten taustalla oli myös yrityksen johdon ”hövelit optiojärjestelmät”.[58] Elokuussa Fortum nosti Venäjän-toimintojensa arvon takaisin 5,5, miljardiin euroon. Tämän seurauksena yhtiön oma pääoma säilyi positiivisena.[57]

Poliittinen epävakaus nosti sähkön markkinahintaa Suomessa ja samalla nousi myös sähköyhtiöiltä johdannaismarkkinoilla vaadittujen vakuuksien määrä. Esimerkiksi Fortumilta vaadittiin useiden miljardien vakuuksia. Äkillisen muutoksen johdosta Suomen valtio myönsi sijoitusyhtiö Solidiumin kautta Fortumille 2,35 miljardin euron hätälainan syyskuun alussa. Fortumin mukaan lainan nostaminen olisi sille viimeinen vaihtoehto.[64] Lainan korko olisi 14,2 prosenttia[65] ja sen ehtoihin sisältyi maksuton osakeanti valtiolle. Lisäksi johdon palkitsemista rajoitettaisiin.[64] 21. syyskuuta Fortum sopi myyvänsä Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle 500 miljoonalla eurolla. Lisäksi yritys saisi takaisin Uniperille antamansa 8 miljardin euron rahoituspaketin. Fortum oli aikanaan maksanut Uniperista 7 miljardia euroa.[66] Yhtiö kertoi, että kun se luopuu Uniperistä, se aikoo keskittyä pohjoismaiseen ydinliiketoimintaansa, eli päästöttömän sähkön tuotantoon, lämpöliiketoimintaan ja "kestäviin asiakasratkaisuihin". Venäjän liiketoimintojen myynti oli edennyt loppusuoralle, ja ostosta neuvotteli useampi ostajaehdokas.[66] 26. syyskuuta Fortum kertoi nostavansa Solidiumilta 350 miljoonan euron lainan.[67] Joulukuussa Fortum, Uniper ja Saksan valtio allekirjoittivat sopimuksen Uniper-kaupasta.[68] Fortum sai osakekaupasta noin 0,5 miljardia euroa,[69] ja Uniper maksoi Fortumille takaisin neljän miljardin euron lainan.[68] Samalla myös Fortumin neljän miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui kolme miljardia.[69] Omistuksensa aikana Fortum sai osinkoja noin 900 miljoonalla eurolla.[66] Kaupan myötä Fortumin edustajat erosivat Uniperin hallintoneuvostosta.[70]

2023–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortum esitteli maaliskuussa 2023 uuden strategian, jonka keskiössä on pohjoismainen vesi- ja ydinvoima, ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pohjoismaisessa teollisuudessa. Yhtiö kiristi myös ympäristötavoitteitaan. Toiminnan hiilineutraalius haluttiin saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja hiilestä aioittiin luopua vuoden 2027 loppuun mennessä. Venäjän liiketoiminnoista haluttiin luopua liiketoimintakaupan kautta.[71] Toukokuussa Fortum kertoi menettäneensä määräysvallan Venäjän voimalaitoksiinsa Venäjän viranomaisten otettua haltuun Fortumin venäläisen tytäryhtiön ja vaihdattaneen tytäryhtiön toimitusjohtajan. Venäjän-liiketoimintoja ei voitu enää konsolidoida Fortum-konserniin ja Venäjä-liiketoiminta alaskirjattiin kokonaisuudessaan vuoden toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa.[72]

Helmikuussa 2024 Fortum ilmoitti aloittavansa välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan ja vaativansa useiden miljardien eurojen vahingonkorvauksia omaisuutensa laittomasta takavarikoinnista.[73] Toukokuussa yhtiö ilmoitti myyvänsä osuutensa Intian aurinkovoimaliiketoiminnoista ja tarkastelevansa loppuja toimintojaan maassa. Sillä oli maassa neljä aurinkovoimalaitosta.[74] Heinäkuussa yhtiö myi noin 900 henkilöä työllistäneen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa Summa Equitylle, joka yhdisti sen pohjoismaiseen NG Groupiin.[75] Kauppa toteutui joulukuussa[76] ja samalla Fortum Waste Solutions irrotettiin Fortum-konsernista.[1]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön toimitusjohtaja on Markus Rauramo ja puheenjohtaja Mikael Silvennoinen.[2] Vuonna 2025 Fortum-konserniin kuului yli 100 tytäryhtiötä, muun muassa Fortum Power and Heat.[1] Yhteisyrityksiä oli yli 20, muun muassa Kemijoki, Posiva, Teollisuuden Voima ja Turun Seudun Energiantuotanto.[1]

Fortumin pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä osoitteessa Keilalahdentie 2-4.[2]

Omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumin osake on noteerattu Helsingin pörssissä. Fortum on valtionyhtiö, sillä Suomen valtion omistusosuus on noin 51 %. Fortumin kymmenen suurinta osakkeenomistajaa huhtikuussa 2026 olivat:[3]

  1. Valtioneuvoston kanslia 51,26 %
  2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,4 %
  3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,35 %
  4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1,01 %
  5. Kurikan kaupunki 0,69 %
  6. Valtion Eläkerahasto 0,42 %
  7. Kansaneläkelaitos 0,31 %
  8. OP-Henkivakuutus Oy 0,21 %
  9. OP-Suomi indeksi Sr 0,21 %
  10. OP-Suomi 0,21 %

Yhteiskuntavastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidipäästöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2023 yhtiö tiukensi tavoitteitaan ja kertoi pyrkivänsä hiilineutraaliuteen ja nettohävikin loppumiseen jo vuoteen 2030 mennessä. Nettohävikillä tarkoitetaan sitä, etteivät Fortumin toiminnot aiheuta luonnon monimuotoisuuden vähentämistä. Vesistövaikutukset rajattiin nettohävikkitavoitteen ulkopuolelle. Hiileen perustustuvasta energiantuotannosta aiottiin luopua vuoden 2027 loppuun mennessä.[71]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2023 alkaen Fortumin pääliiketoiminta on sijoittunut Pohjoismaihin. Yhtiö on keskittynyt päästöttömään ja Pohjoismaissa tuotettuun energiaan.[71]

Helmikuussa 2024 Fortum tarkensi strategiaansa, jolla yhtiö täsmensi liiketoimintaportfoliotaan seuraavasti:

  • Ydinliiketoiminnot
    • pohjoismainen vesi- ja ydinvoimatuotanto,
    • sähköntuotannon joustavuus ja optimointi
    • kuluttajaliiketoiminta
    • kaukolämpö ja kaukokylmä
  • Kysyntävetoinen uusiutuva energiantuotanto, millä tarkoitetaan kaupallisesti kannattavaa maatuulivoimaa ja aurinkovoimaa.
  • Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tutkiminen; puhdas vety, innovaatiot ja venturing-toiminta luovat potentiaalisia tulevaisuuden liiketoimintoja.
  • Liiketoiminnot, jotka eivät kuulu Fortumin ydinliiketoimintaan. Circular Solutions -liiketoimintojen osalta on käynnistetty strategisten vaihtoehtojen arviointi.[77]

Energiantuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumin sähköntuotannon portfoliosta 53 prosenttia on ydinvoimaa, 45 prosenttia vesivoimaa ja loput tuotetaan hiilellä tai jätteistä. Vuonna 2023 noin 98,5 prosenttia Fortumin käyttökatteesta tuli pohjoismaisesta vesi- ja ydinvoimaan perustuvasta sähköntuotannosta.[78]

Ydinvoima

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loviisan ydinvoimalaitos

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja 26,6 prosenttia Teollisuuden Voimasta, joka omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen. Ruotsissa Fortum omistaa 45,5 prosenttia Oskarshamnin ydinvoimalaitoksesta ja 22 prosenttia Forsmarkin ydinvoimalaitoksesta.lähde?

Marraskuussa 2010 uutisoitiin Fortumin ja Rosatomin solmineen aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä.[79] Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, jonka tarkoituksena on rakentaa 1 200 MW ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle.[80] Keväällä 2022 Fennovoima irtisanoi laitostoimitussopimuksen Rosatomin kanssa. Fortumin mukaan Fennovoima-projektilla ei ollut enää yhteiskunnallista ja poliittista hyväksyntää.[81]

Vuonna 2019 ydinvoiman osuus Fortumin ja Uniperin sähköntuotannosta oli lähes viidesosa, 19 prosenttia. Ydinvoimassa yhtiö oli toiseksi suurin Euroopassa ranskalaisen EDF:n jälkeen.[49] Loppuvuonna 2020 päivitetyn strategian mukaan ydinvoima kuuluu Fortumin ydintoimintaan.[49] Vuonna 2023 ydinvoima kattoi Fortumin pohjoismaisesta sähköntuotannosta 54 prosenttia.[82]

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Venäjälle asetettiin runsaasti kansainvälisiä pakotteita. Pakotteiden ulkopuolelle jäi kuitenkin valtava määrä tuotteita. Esimerkiksi uraani ei ole pakotteiden listalla, ja Suomessa Fortum käyttää yhä venäläistä uraania ydinvoima­laitosten polttoaineena.[83]

Marraskuussa 2022 Fortum ilmoitti solmineensa sopimuksen yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric Companyn kanssa uuden polttoainetyypin toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle sekä joulukuussa 2023 tutkivansa myös toisen länsimaisen toimittajan mahdollisuuksia kehittää Loviisaan sopiva polttoainetyyppi polttoaineen toimitusvarmuuden ja kilpailutilanteen parantamiseksi.[84]

Valtioneuvosto myönsi helmikuussa 2023 jatkoluvan Fortumin täysin omistamalle Loviisan ydinvoimalaitokselle vuoteen 2050 saakka.[85]

Fortumin kaksivuotinen selvitys uuden ydinvoimalan kannattavuudesta valmistui keväällä 2025. Sen mukaan sähkö oli Suomessa ja Ruotsissa niian halpaa, ettei uutta ydinvoimalaa kannata rakentaa.[86]

Vesivoima

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Imatrankosken vesivoimalaitos vuonna 2017.

Loppuvuonna 2020 päivitetyn strategian mukaan vesivoima kuuluu Fortumin ydintoimintaan.[49] Vuonna 2023 yhtiön Pohjoismaissa tuottamasta sähköstä noin 45 prosenttia oli vesivoimaa.[78]

Vuonna 2026 Fortum omisti noin 150 vesivoimalaitosta kokonaan tai osittain Ruotsissa ja Suomessa:[87]

Tuuli- ja aurinkovoima

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2026 Fortumilla oli yhdessä kumppaneidensa kanssa tuulivoimaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 730 megawattia ja rakenteilla 1200 megawatin tuuli- ja aurinkovoimalat.[88]

Helmikuussa 2024 julkistamassaan strategian tarkennuksessaan Fortum linjasi maatuulivoiman kuuluvan portfoliossaan kysyntävetoiseksi liiketoiminnoiksi.[77]

Kaukolämpö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Fortum Power and Heat

Fortum omistaa lämmöntuotantolaitoksia Suomessa ja Puolassa.[89] Syyskuussa 2019 Fortum ilmoitti tavoittelevansa kivihiilen käytön lopettamista Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella toimivassa kaukolämpöverkossa vuonna 2025. Fortumin ja Espoon kaupungin yhteisellä Espoo Clean Heat -projektilla tähdättiin hiilineutraaliin kaukolämpöön Espoossa 2020-luvun aikana.[90]

Loppuvuonna 2020 päivitetyn strategian mukaan Puolan ja Baltian kaukolämmöstä luovutaan.[49] Baltian kaukolämpöliiketoiminta myytiin maaliskuussa 2021 ja Puolan toimintojen strateginen arviointi päättyi maaliskuussa 2022 voimakkaan markkinaheilunnan vuoksi.[52][60] Kivihiilen käyttö Suomenojan voimalaitoksella päättyi huhtikuussa 2024, vuoden etuajassa.[91]

Hukkalämmön hyödyntäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortum on hyödyntänyt muun muassa suomalaisten sairaaloiden ja palvelinkeskusten tuottamaa hukkalämpöä kaukolämpöverkossaan vuodesta 2014 lähtien. Vuonna 2017 se alkoi ostaa hukkalämpöä kaikilta puhtaan energian tuottajilta,[92] esimerkiksi taloyhtiöiltä[93] ja Lidlin Järvenpään jakelukeskukselta.[94]

Vuonna 2019 Fortum kertoi suunnittelevansa uuden hukkalämpöjä hyödyntävän lämpöpumppuyksikön rakentamista Suomenojan laitokselle. Yksikössä on tarkoitus hyödyntää Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n vuonna 2022 valmistuvan Blominmäen jätevedenpuhdistamon hukkalämpöjä ja kesäisin merivettä.[95] Maaliskuussa 2022 Fortum kertoi käynnistävänsä maailman suurimman datakeskusten hukkalämmön talteenottoprojektin yhdessä Microsoftin kanssa.[96]

Uusiutuvien biopolttoaineiden hyödyntäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Fortum alkoi rakentaa Espoon Kivenlahteen 58 megawatin biolämpölaitosta. Noin 21 000 omakotitalon lämmönkulutusta vastaavalla tuotannolla oli tarkoitus korvata osa Fortumin hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta.[97] Tuotanto alkoi vuonna 2020.[98]

Kaukojäähdytys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortum tarjoaa myös kaukojäähdytystä eli kaukokylmää.[99] Kiinteistöihin asennetaan kaukokylmäkeskus, jolla niin lauhdelämpö siirretään kaukolämpöverkkoon. Palvelun käyttäjiin kuuluu esimerkiksi kauppakeskus Ainoa.[100]

Hiilivoima

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2026 Fortum omisti hiilivoimalan Meri-Porissa ja kaksi täysin hiilellä toimivaa voimalaa Puolassa.[89] Meri-Porin voimalaitos on Suomen suurin hiilivoimala,[101] ja se oli tehoreservissä vuodet 2017–2022. Lokakuussa 2023 Fortum ja Huoltovarmuuskeskus allekirjoittivat sopimuksen Meri-Porin kivihiilivoimalan siirtymisestä huoltovarmuuskäyttöön 1. maaliskuuta 2024 alkaen. Helmikuussa 2024 siirtymistä kuitenkin lykättiin alkamaan 1. huhtikuuta 2024.[102]

Sähkön myynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortum on keskittynyt keväällä 2023 päivitetyn strategiansa mukaan myymään päästötöntä ja Pohjoismaissa tuotettua energiaa.[71]

Akkukierrätys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuonna 2019 Fortum kertoi aloittavansa sähköautojen akkujen kierrätyksen. Fortumin mukaan sähköauton litiumioniakusta pystytään kierrättämään uudella hydrometallurgisella kierrätysprosessilla jopa 80 prosenttia aiemman 50 prosentin sijaan. Suomalaisen Crisolteq-yrityksen kehittämässä teknologiassa akut tehdään ensin turvallisiksi mekaanista käsittelyä varten, minkä jälkeen muovit, alumiini ja kupari erotetaan toisistaan ja ohjataan kukin omaan kierrätysprosessiinsa. Talteenotetut koboltti, mangaani ja nikkeli toimitetaan akkuvalmistajille uusien akkujen tuotantoa varten. Fortumin tavoite on kierrättää Suomessa koko Euroopasta kerättyjä akkuja.[103]

Helmikuussa 2024 tarkennetun strategian mukaan Circular Solutions -liiketoiminnat eivät kuulu Fortumin ydinliiketoimintoihin ja niiden osalta käynnistettiin strategisten vaihtoehtojen arviointi.[77]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viherpesusyytökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumia on arvosteltu viherpesusta ja ilmastojournalismin ohjaamisesta itselleen edulliseen suuntaan.[104] Vuonna 2021 Nelonen sai Julkisen sanan neuvostolta (JSN) langettavan päätöksen marras–joulukuussa esitetystä tv-ohjelmasarjasta Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta, jonka Fortum rahoitti. JSN:n mukaan Nelonen oli rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2, joka kieltää journalistisen päätösvallan luovuttamisen toimituksen ulkopuolisille tahoille. Kantelun tehneen Hiilivapaa Suomi -kampanjan mukaan keskeistä oli ”Fortumin oman liiketoiminnan suhde ohjelman käsittelemään [...] ilmastonmuutokseen”.[105]

Elokuussa 2022 kuluttaja-asiamies arvioi Fortumin Äiti Maa -mainoksen harhaanjohtavaksi. Tämän jälkeen yhtiö sitoutui vaatimukseen pidättäytyä markkinoinnissaan "tulevaisuuteen suuntautuneista väitteistä, joita se ei pysty näyttämään toteen". Mainos poistettiin sekä televisiosta että Youtubesta.[106]

Fortumin Wikipedia-artikkelin muokkaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöjärjestö Greenpeace syytti Fortumia yhtiön Wikipedia-artikkelin peukaloinnista vuonna 2020. Greenpeacen mukaan artikkelista oli tilaustyönä poistettu saastuttamisesta ja sen tytäryhtiö Uniperin oikeuskiistoista kertovaa sisältöä. Fortum myönsi palkanneensa some-asiantuntijan, mutta kiisti pyytäneensä tekstin muokkausta sille myönteisemmäksi. Myös Greenpeace oli muokannut Fortumin Wikipedia-artikkelia.[107]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 Fortum taloudelliset tiedot 2025 2026. Fortum. Viitattu 22.5.2026.
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Fortum Oyj Kauppalehti. Viitattu 22.5.2026.
  3. 1 2 Suurimmat osakkeenomistajat 30.4.2026. Fortum. Viitattu 22.5.2026.
  4. ↑ TE500 Talouselämä. 2025. Viitattu 21.5.2026.
  5. ↑ Aikajana, Nesteen vuodet Helsingin Sanomat. 26.3.2016. Viitattu 13.10.2020.
  6. ↑ Lyhyesti: IVO-Neste pysyy niukasti valtion enemmistössä Helsingin Sanomat. 13.2.1998. Viitattu 3.12.2020.
  7. ↑ IVO-Neste taltuttaa ydinvoiman ja kaasun taistelun Helsingin Sanomat. 17.5.1998. Viitattu 3.12.2020.
  8. ↑ IVO-Neste muutti nimensä Fortumiksi Helsingin Sanomat. 18.6.1998. Viitattu 3.12.2020.
  9. ↑ Energiayhtiö Fortum nousi hiukan yli osakeantihintansa Helsingin Sanomat. 19.12.1998. Viitattu 3.12.2020.
  10. 1 2 3 4 Fortumin palkkiokohu: Palkkiosotku uuvutti Fortumin johdon Helsingin Sanomat. 3.4.2009. Viitattu 27.5.2019.
  11. ↑ Fortum karsii hitusen johtajiensa bonuksia Helsingin Sanomat. 10.3.2006. Viitattu 27.5.2019.
  12. ↑ Fortumin johto myi optionsa heti Helsingin Sanomat. 6.4.2005. Viitattu 27.5.2019.
  13. ↑ Pekkarinen: Fortumin optioetuihin kajotaan vain eduskunnan tahdosta Helsingin Sanomat. 13.10.2005. Viitattu 27.5.2019.
  14. 1 2 3 KHO: Fortumin E.ON-kauppa ei johtanut määräävään markkina-asemaan Yle Uutiset. 27.8.2010. Viitattu 22.5.2026.
  15. ↑ Purasjoki rajoittaisi Fortumin asemaa Helsingin Sanomat. 4.10.2006. Viitattu 27.5.2019.
  16. ↑ Fortum myy Lenenergo-omistuksensa Yle Uutiset. 17.8.2007. Viitattu 22.5.2026.
  17. ↑ Espoolaiset lihottivat Fortumin alkuvuoden liikevoittoa Helsingin Sanomat. 19.10.2007. Viitattu 27.5.2019.
  18. ↑ Koskinen, Petri: Fortumin Lilius vie miljardit Siperiaan Talouselämä. 7.3.2008. Viitattu 22.5.2026.
  19. ↑ Eduskunta vaati poliittista vastuuta Fortumista Helsingin Sanomat. 3.4.2009. Viitattu 27.5.2019.
  20. ↑ Fortumilla kallis voimalaitosurakka Siperiassa Yle Uutiset. 21.7.2009. Viitattu 21.5.2026.
  21. ↑ Fortum ja Uniper voivat nyt ryhtyä yhteistyöhön Kauppalehti. Viitattu 10.6.2019.
  22. ↑ Fortum karsii rönsyjään Yle Uutiset. 19.12.2011. Viitattu 22.5.2026.
  23. ↑ Talouselämä: Suomalaisyhtiö Adven saa uudet omistajat Talouselämä. 15.12.2015. Viitattu 22.5.2026.
  24. ↑ Lehtiniemi, Keimo: Joensuusta tuli öljykaupunki 29.11.2013. Mtv. Viitattu 22.5.2026.
  25. ↑ Semkina, Soili: Eduskunta hyväksyi Fortumin vastustaman windfall-veron Kauppalehti. 17.12.2013. Viitattu 10.6.2019.
  26. ↑ Fortumin myymät sähkonsiirtoverkot kastettiin Carunaksi Yle Uutiset. 25.3.2014. Viitattu 22.5.2026.
  27. ↑ Geotermisen lämpövoimalan poraukset alkavat Espoossa 5.8.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.6.2015.
  28. ↑ Fortumin toimitusjohtaja jää työkyvyttömyyseläkkeelle Yle Uutiset. 22.1.2015. Viitattu 22.5.2026.
  29. ↑ Takala, Anna: Fortum teki todennäköisesti Suomen historian suurimman yrityskaupan Yle Uutiset. Viitattu 27.5.2019.
  30. 1 2 Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark valittiin EK:n hallituksen puheenjohtajaksi Helsingin Sanomat. 21.11.2018. Viitattu 10.6.2019.
  31. ↑ Kierrätys | Fortum rakentaa Suomeen akkujen kierrätyslaitoksen 24 miljoonalla eurolla Helsingin Sanomat. 17.6.2021. Viitattu 21.5.2026.
  32. ↑ Moliis, Katja: Ekokem on nyt Fortum Kierrätysteollisuus ry. 1.5.2017. Viitattu 26.5.2026.
  33. ↑ Energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen Uniperin osakkeista 8.1.2018. Yle uutiset. Viitattu 25.2.2018.
  34. 1 2 Kankare, Matti: Aikamoinen selkävoitto Uniperista, herra Lundmark! Talouselämä. Viitattu 17.6.2019.
  35. ↑ Ympäristöjärjestöt laskivat: Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä Yle Uutiset. 8.4.2019. Viitattu 22.5.2026.
  36. ↑ Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin Yle Uutiset. 21.2.2020. Viitattu 28.8.2021.
  37. 1 2 Lampela, Rosa: Uniper rakentaa hiilivoimaa ja suunnittelee kannetta Alankomaita vastaan Kauppalehti. Viitattu 28.11.2019.
  38. ↑ Hallitus sopi kivihiilen kieltolaista Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2019.
  39. ↑ Germany agrees to phase out coal power by 2038 BBC News. 16.1.2020. Viitattu 21.5.2020. (englanniksi)
  40. ↑ Bundesregierung beschließt Kohleausstiegsgesetz Home Page. Viitattu 21.5.2020. (englanniksi)
  41. ↑ Fortum saa vihdoin havittelemansa määräysvallan Uniperista Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2019.
  42. ↑ Parviainen, Juuso: Maailman parhaista luottoluokittajista jo kaksi pohtii Fortumin luottoluokituksen alentamista Kauppalehti. Viitattu 28.11.2019.
  43. ↑ Jurvelin, Kyösti: Saako ”likaiseksi yhtiöksi” muuttuva Fortum Putinilta Uniper-apua? Kauppalehti. Viitattu 28.11.2019.
  44. ↑ Ympäristöjärjestöt vaativat valtion omistajaohjaukselta ilmastotoimia Helsingin Sanomat. 3.11.2019. Viitattu 28.11.2019.
  45. 1 2 Fortumin yhtiökokous hylkäsi WWF:n ympäristöehdotuksen, minkä seurauksena pääkonttorilla osoitettiin mieltä virtuaalisesti Helsingin Sanomat. 24.4.2020. Viitattu 26.5.2020.
  46. ↑ Fortum kasvoi maailmanluokkaan Kauppalehti. Viitattu 3.12.2020.
  47. ↑ Yritykset koronakriisissä: Fortum selvisi sähkön hintaromahduksesta kuivin jaloin Yle Uutiset. Viitattu 26.5.2020.
  48. ↑ Nokian toimitusjohtaja vaihtuu Helsingin Sanomat. 2.3.2020. Viitattu 13.3.2020.
  49. 1 2 3 4 5 6 7 Lähteenmäki, Pekka: Fortum lataa miljardipanokset tuuleen ja aurinkoon ja hyökkää sitten vetybuumiin Talouselämä. Viitattu 18.12.2020.
  50. ↑ Energiayhtiö Fortum pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä Yle Uutiset. Viitattu 3.12.2020.
  51. 1 2 Osavuosikatsaukset | Uniper veti Fortumin tuloksen yli miljardiin euroon alkuvuonna Helsingin Sanomat. 12.5.2021. Viitattu 27.5.2021.
  52. 1 2 Fortumin tulos pomppasi kaasu- ja hiilituottaja Uniperin ansiosta Yle Uutiset. Viitattu 27.5.2021.
  53. ↑ Voiko Alankomaat määrätä Fortumin omistaman Uniperin hiilivoimalan kiinni ilman, että maksaa korvauksia? Yle Uutiset. 16.4.2021. Viitattu 28.8.2021.
  54. ↑ Fortumin tytäryhtiö Uniper haastaa Hollannin päätöksen sulkea hiilivoimalat Helsingin Sanomat. Viitattu 28.8.2021.
  55. ↑ Sanna Pekkonen, Erkka Felt, Lotta Tuomi-Nikula, Jesse Järvisalo: Talouselämä 500: Suomen suurimpien yritysten liikevaihdot ja nettotulokset paisuivat ennätyslukemiin Talouselämä. 10.6.2022. Viitattu 21.5.2026.
  56. 1 2 3 4 Mäntylä, Juha-Matti: Fortumin tytäryhtiössä ammotti miljardien riski, johon yhtiö ei puuttunut Yle Uutiset. 25.8.2022. Viitattu 7.9.2022.
  57. 1 2 Mäntylä, Juha-Matti: Fortum nosti Venäjän liiketoimintojen arvoa ruplan kurssin perusteella Yle Uutiset. 25.8.2022. Viitattu 7.9.2022.
  58. 1 2 Nieminen, Tommi; Junkkari, Marko: Talous | Fortumin johto järkyttyi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan Helsingin Sanomat. 3.7.2022. Viitattu 3.7.2022.
  59. ↑ Ratkaisun hetket käsillä: Loviisan ydinvoimalan kohtalosta päätetään muutaman viikon sisällä mtvuutiset.fi. 15.1.2023. Viitattu 2.2.2023.
  60. 1 2 Nihtinen, Rono: Fortum ei enää suunnittele liiketoimintojen myyntiä markkinaheilunnan vuoksi Tekniikka&Talous. 3.3.2022. Viitattu 17.8.2023.
  61. ↑ Puhtaan energian jättilaitos kariutui, kun luonto päihitti insinöörit Yle Uutiset. 22.4.2022. Viitattu 26.9.2022.
  62. 1 2 Reunamäki, Ilmari ja Toivanen, Olli-Pekka: Venäläislehti: Fortumin Venäjän-toimintojen myynti on jäissä Putinin käskystä Yle Uutiset. 9.8.2022. Viitattu 7.9.2022.
  63. ↑ Suomi ehti ennen Viroa: Järkälemäinen kaasulaiva sijoitetaan Inkooseen Yle Uutiset. 9.6.2022. Viitattu 2.2.2023.
  64. 1 2 Lindholm, Petteri ja Muilu, Hannele: Valtio valmisteli ohituskaistalta Fortumille yli 2 miljardin kriisilainan Solidiumin kautta Yle Uutiset. 6.9.2022. Viitattu 7.9.2022.
  65. ↑ Jaskari, Kai: Rahoitusprofessori arvioi, että Fortum olisi voinut mennä konkurssiin ilman hätälainapakettia Yle Uutiset. 6.9.2022. Viitattu 7.9.2022.
  66. 1 2 3 Lindholm, Petteri; Parviala, Antti: Fortum myy Uniper-osuutensa Saksan valtiolle puolella miljardilla, kahdeksan miljardin rahoitus palautuu Fortumille Yle Uutiset. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  67. ↑ Energiakriisi | Fortum joutui rahapulassaan ottamaan äärimmäisen kalliin rahoituksen, johon muut energiayhtiöt eivät ole koskeneet Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  68. 1 2 Energia | Fortum, Uniper ja Saksa sopivat Uniper-myynnin ehdoista Helsingin Sanomat. 19.12.2022. Viitattu 2.2.2023.
  69. 1 2 Koponen, Henri: Fortumin tulos koheni loppuvuonna odotettua enemmän Talouselämä. Viitattu 2.3.2023.
  70. ↑ Energia | Fortum sai päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin Helsingin Sanomat. 21.12.2022. Viitattu 2.2.2023.
  71. 1 2 3 4 Yritykset | Hyvästit Venäjälle ja osinkopolitiikka uusiksi Helsingin Sanomat. 2.3.2023. Viitattu 23.4.2024.
  72. ↑ Yritykset | Fortumin Venäjä-seikkailun hintalapuksi jää ”noin kaksi miljardia euroa” Helsingin Sanomat. 11.5.2023. Viitattu 25.4.2024.
  73. ↑ Fortum | Fortum vaatii miljardikorvauksia Venäjän valtiolta omaisuutensa takavarikoimisesta Helsingin Sanomat. 27.2.2024. Viitattu 23.4.2024.
  74. ↑ Lähdevuori, Laura: Fortum myy aurinkovoimaliiketoimintansa Intiassa ja tarkastelee loppuja Intian-toimintoja Kauppalehti. 3.5.2024. Viitattu 3.5.2024.
  75. ↑ Kavander, Anni; Santaharju, Teija: Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa noin 800 miljoonalla eurolla Yle Uutiset. 18.7.2024. Viitattu 26.5.2026.
  76. ↑ Saarinen, Elina: Fortum Recycling & Wasten yrityskauppa Summalle sai sinetin Uusiouutiset. 3.12.2024. Viitattu 26.5.2026.
  77. 1 2 3 Koponen, Henri: Fortum hioo strategisia tavoitteitaan Arvopaperi. 24.4.2024. Viitattu 24.4.2024.
  78. 1 2 Kontola, Sami: Kuukauden osake: Fortum on nyt puhtaasti pohjoismainen Arvopaperi. 23.4.2024. Viitattu 23.4.2024.
  79. ↑ Arola, Heikki: Fortum valmistelee ydinvoimayhteistyötä venäläisten kanssa Helsingin Sanomat. 27.11.2010. Viitattu 22.5.2026.
  80. ↑ Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 5.8.2015. Yle uutiset. Viitattu 25.2.2018.
  81. ↑ Fortum: Fennovoiman ydinvoimalaprojektilla ei perusteita jatkaa Suomessa Ilta-Sanomat. 2.5.2022. Viitattu 26.9.2022.
  82. ↑ Jurvelin, Kyösti: Fortumin seikkailut olivat katastrofi Talouselämä. 16.2.2024. Viitattu 23.4.2024.
  83. ↑ Kauppa | Hyökkäyssota ei pysäyttänyt idänkauppaa täysin Helsingin Sanomat. 29.11.2022. Viitattu 30.11.2022.
  84. ↑ Energia | Fortum hakee toista vaihtoehtoa venäläiselle ydinpolttoaineelle Helsingin Sanomat. 22.12.2023. Viitattu 23.4.2024.
  85. ↑ Loviisan ydinvoimalalle myönnettiin jatkoaikaa vuoteen 2050 saakka Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 23.4.2024.
  86. ↑ Lindholm, Petteri; Parviala, Antti: Fortumin Rauramo: Uusi ydinvoimala vaatisi kaksinkertaista sähkön hintaa Yle Uutiset. 24.3.2025. Viitattu 22.5.2026.
  87. ↑ Vesivoimalaitokset fortum.fi. Viitattu 22.5.2026.
  88. ↑ Tuulivoima – uusiutuva energialähde | Fortum Fortum. Viitattu 27.5.2026.
  89. 1 2 Yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto www.fortum.fi. Viitattu 21.5.2026.
  90. ↑ Espoo aikaistaa kivihiilestä luopumista vuoteen 2025 Kuntatekniikka. 24.9.2019. Viitattu 13.3.2020.
  91. ↑ Lius-Liimatainen, Anne: Fortum sulkee Espoon Suomenojalla sijaitsevan hiiliyksikkönsä etuajassa Länsiväylä. 4.3.2024. Viitattu 24.4.2024.
  92. ↑ Virtapuro, Anni: Fortum avaa kaukolämpöverkot STEK. Viitattu 4.7.2019.
  93. ↑ Voisiko sinunkin taloyhtiösi säästää energialaskussa myymällä tulevaisuudessa hukkalämpöä? Yle Uutiset. Viitattu 4.7.2019.
  94. ↑ Fortum ja Lidl sopimukseen ylijäämälämmön hyödyntämisestä Talotekniikka-lehti. 13.11.2018. Viitattu 22.5.2026.
  95. ↑ Pietiläinen, Jari: Fortumilta 20 megawatin jättihanke Espooseen Helsingin Uutiset. Viitattu 4.7.2019.
  96. ↑ Microsoft rakentaa Suomeen uuden datakes­kusa­lueen, tontit Espoossa ja Kirkkonummella Yle Uutiset. 17.3.2022. Viitattu 2.5.2024.
  97. ↑ Fortum rakentaa uuden biolämpölaitoksen Kivenlahteen Yle Uutiset. Viitattu 4.7.2019.
  98. ↑ ”Tervetuloa Kivenlahden uudelle biolämpölaitokselle! (Fortumin YouTube-kanava, 15.12.2020)”. Fortum. 15.12.2020 Viitattu 26.9.2022.
  99. ↑ Haapala, Anu: Tiivis rakentaminen edellyttää lisää viilennystä Kauppalehti. Viitattu 4.7.2019.
  100. ↑ Haapala, Anu: Kaukokylmä säästää tilaa Kauppalehti. Viitattu 4.7.2019.
  101. ↑ Fortumilla on yhä hiilivoimaa myös Suomessa Yle Uutiset. 2.6.2020. Viitattu 22.5.2026.
  102. ↑ Energia | Suomi varautuu sähköpulan riskiin Helsingin Sanomat. 26.2.2024. Viitattu 2.5.2024.
  103. ↑ Fortum aloittaa sähköautojen akkujen laajamittaisen kierrätyksen Helsingin Sanomat. 25.3.2019. Viitattu 14.6.2019.
  104. ↑ Körkkö, Hilla: Fortum on pitkään haikaillut toimista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi (mainoksissa) Helsingin Sanomat - Nyt.fi. 27.2.2020. Viitattu 28.8.2021.
  105. ↑ Kanerva, Arla: Nelonen sai JSN:ltä langettavan päätöksen Riku Rantalan ilmastosarjasta, jota sponsoroi Fortum Helsingin Sanomat. 17.6.2021. Viitattu 28.8.2021.
  106. ↑ Airaksinen, Annastiina: Kuluttaja-asiamies puuttui viherpesuun Fortumin mainoksessa Talouselämä. 31.8.2022. Viitattu 21.5.2026.
  107. ↑ Sirén, Ines; Valkama, Heikki: Fortum palkkasi some-asiantuntijan muokkaamaan yhtiön Wikipedia-artikkelia Yle Uutiset. 10.6.2020. Viitattu 28.9.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fortum&oldid=24027193”