Siirry sisältöön

Destia

Wikipediasta
Destia Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2008
Toimitusjohtaja Heikki Haasmaa[1]
Puheenjohtaja Tero Kiviniemi[2]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala infra-ala
Liikevaihto 790 milj. euroa (2025)[3]
Henkilöstö 1 900 (2025)[3]
Emoyhtiö Colas-konserni
www.destia.fi

Destia Oy on infrastruktuurialan yritys ja alan toiseksi suurin[4] Suomessa. Se suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää liikenneväyliä ja ympäristöjä liikenteelle, teollisuudelle ja elämiseen.[5]

Destia kuuluu ranskalaiseen infra-alalla toimivaan Colas-konserniin.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta (1799–1809)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Destian historia alkaa vuosina 1799–1809 Suomen alueella toimineesta ja Kustaa IV Aadolfin perustamasta Kuninkaallisesta Suomen Koskenperkausjohtokunnasta (Kungliga Finska Strömrensningsdirektionen). Sen toiminta laajeni sittemmin myös tieverkon, siltojen, rautateiden ja satamien rakentamiseen ja niiden ylläpitoon.[6]

TVH ja TVL 1925–1989

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tie- ja vesirakennushallitus

Vuonna 1925 perustettiin Tie- ja vesirakennushallitus (TVH), joka jatkoi tieverkon kehittämistä ja rakentamista Suomessa.[6]

TVH:ta seurasi Tie- ja vesirakennuslaitos TVL.[6]

Tielaitos (1990–2000)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1998 Tielaitoksen hallinnolliset viranomaistehtävät erotettiin varsinaisesta tienpidosta, mutta tuotanto, suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito kuuluivat yhä viranomaistoimintaan. Tielaitos alkoi valmistautua avoimeen kilpailuun.[6]

Tieliikelaitos (2001–2006)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 Tielaitoksen tuotanto ja hallinto erotettiin lopullisesti. Tiehallintoon siirtyi sekä tienpito että tienpidon tilaus.[6]

Tieliikelaitos taas alkoi kilpailla tiealan urakoista maarakennusyritysten kanssa. Kilpailu tosin avattiin vaiheittain, ja täysin avoimen kilpailun aika koitti tammikuussa 2005.[6] Tieliikelaitos oli valtion liikelaitos. Toukokuussa 2002 hallitus ehdotti, että sen nimeksi tulisi Tietapio.[7]

Destia valtiolla (2007–2013)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Destia-nimi syntyi 14. helmikuuta 2007, kun Tieliikelaitos otti käyttöön sen markkinointinimenään.[6] Nimi voidaan juontaa latinan sanasta destinatus ("päättäväisyys") tai englannin sanasta destination ("määränpää").[6] Uusi nimi valittiin henkilöstön ja asiakkaiden keskuudessa toteutettujen haastattelujen ja testien perusteella. Nimi pyrkii olemaan kansainvälinen, erottuva ja positiivinen, mutta silti suomalaisen suuhun sopiva nimi.[8]

Vuoden 2008 alussa Destiasta tuli valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka perustettiin jatkamaan Tieliikelaitoksen liiketoimintaa.[6] Tammikuussa kerrottiin, että valtio suunnitteli liikelaitosjärjestelmänsä purkamista, sillä EU:n komissio oli moittinut Destian erikoisasemaa, joka suojasi sitä muun muassa konkurssilta.[9]

Lokakuussa 2009 eduskunta myönsi hallitukselle luvan luopua Destian osake-enemmistöstä äänin 103-61. Samalla tehtiin vastaavat päätökset myös työkoneiden huoltoyhtiö Raskonesta ja kaivosalan tutkimusyhtiö Labtiumista.[10] Samassa kuussa valtioneuvosto päätti eriyttää Destian lauttaliiketoiminnan erilliseksi kokonaan valtion omistamaksi valtionyhtiöksi. Suomen Lauttaliikenne Oy (Finferries) aloitti toimintansa tammikuussa 2010.[11]

Vuonna 2011 NCC Roads osti Destian ja Destia Kaluston asfalttipäällystepuolen liiketoiminnan. Kilpailuvirasto esitti ensin kaupan kieltämistä, mutta kun markkinaoikeus asetti kaupalle tiukat ehdot, se tyytyi päätökseen.[12]

Vuonna 2012 kerrottiin, että elinkeinoministeri Jyri Häkämies oli valmis viemään Destian, Altian, Editan ja Ekokemin pörssiin.[13]

Vuonna 2013 Destian liikevaihto oli vajaa 500 miljoonaa euroa.[14]

Destia Ahlström Capitalilla (2014–2020)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2014 kerrottiin, että Suomen valtio myy Destian Ahlström Capitalille. Valtioneuvoston mukaan myynti selkeytti kilpailutilannetta infra- ja rakennusalalla.[14]

Heinäkuussa 2018 Destian toimitusjohtajana aloitti Tero Kiviniemi.[5]

Vuonna 2020 Destialla oli noin 1700 työntekijää ja sen liikevaihto oli noin 564 miljoonaa euroa. Se oli Suomen suurin infra-alan yhtiö.[5]

Destia Colas-konsernissa (2021–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2021 kerrottiin, että Ahlström myy Destian ranskalaiselle Colas-konsernille, joka toimi 50 maassa.[5] Edellisenä vuonna Colas-konsernin liikevaihdosta 45 prosenttia tuli Ranskasta ja 20 prosenttia muualta Euroopasta.[15]

Syksyllä 2023 kerrottiin, että Bouygues-konserniin kuuluva Colas poistetaan pörssistä.[16]

Vuonna 2024 Destia alkoi tehdä yhteistyötä Bouygues-konserniin kuuluvan Equans Solar & Storage -yhtiön kanssa suomalaisten aurinkovoimapuistojen kehittämisessä. Equans Solar & Storagella oli 1 500 työntekijää 15 maassa.[17]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2025 Destialla oli noin 1900 työntekijää.[3] Yhtiön pääkonttori sijaitsee Pasilassa kauppakeskus Triplan yläpuolella.[18]

Destian liiketoimintaryhmiä ovat:[19]

  • Energia- ja teollisuuspalvelut
  • Kunnossapitopalvelut
  • Rata- ja kaupunkipalvelut
  • Väylä- ja asiantuntijapalvelut

Destia kuuluu ranskalaiseen infra-alalla toimivaan Colas-konserniin, joka taas kuuluu pörssilistattuun Bouygues-konserniin.[20] Myös Colas oli pörssissä syksyyn 2023 asti.[16] Vuonna 2025 Colasilla oli noin 62 000 työntekijää viidellä eri mantereella ja sen liikevaihto oli 16 miljardia euroa.[21]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Destia suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa infrastruktuuria, kuten sähköverkkoja, siltoja, teitä ja ratoja, elinympäristöjä, telematiikka- ja valaistusratkaisuja.[21] Uusiutuvaan energiaan liittyen se rakentaa infraa tuulipuisto- ja aurinkovoimalahankkeisiin.[18] Sen asiakkaita ovat muun muassa teollisuus- ja liikeyritykset, kunnat ja kaupungit sekä valtionhallinnon organisaatiot.[21]

Vuonna 2025 Destian palveluita olivat:[22]

  • Datakeskusten infrarakentaminen
  • Energiainfra (akkuenergiavarastot, aurinkovoimainfra, tuulivoimainfra, sähköverkot ja teollisuuden sähköistys)
  • Kaupunkirakentaminen (kaupunkirakentaminen ja valaistus)
  • Kestävät palvelut
  • Kiviaines ja kiertotalous
  • Kunnossapito (kunnossapito, ratojen kunnossapito, sähkökunnossapito, telematiikka ja valaistus)
  • Pohja- ja kalliorakentaminen
  • Ratapalvelut
  • Suunnittelupalvelut
  • Teollisuusrakentaminen (teollisuusrakentaminen ja teollisuuden sähköistys)
  • Väyläpalvelut (väylärakentaminen, silta- ja betonirakentaminen ja valaistus)
  • Älykkään liikenteen ratkaisut (sähköajoneuvojen lataus, telematiikka ja infraomaisuuden hallinta)

Destian ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Kelikeskus toimii syyskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin ympärivuorokautisesti. Sen tehtävä on varmistaa teiden laadukas talvikunnossapito koko Suomessa tuottamalla sääennusteita teiden kunnossapitäjien käyttöön.[23] Keskus on perustettu vuonna 1991.[24]

Projekteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkejä Destian projekteista:

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sudentassu-silta vuonna 2021
  • WSP Finlandin suunnittelema ja Destian rakennuttama Vantaan Kuninkaanmäessä sijaitseva jalankulun ja pyöräilyn silta Sudentassu valittiin Vuoden sillaksi vuonna 2021.[40] Palkinnon myönsi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Silta sai myös European Steel Design Award 2021 –palkinnon Euroopan teräsrakenneyhdistysten kattojärjestöltä, jonka nimi on European Convention for Constructional Steelwork (ECCS).[41]
  • Vuonna 2022 Helsingin kaupunki palkitsi Kaisantunnelin vuoden katutyömaana. Aiemmin se oli jo palkittu parhaana kaivutyömaana. Destia toimi hankkeessa urakoitsijana.[42]
  • Vuoden ympäristörakenteena palkittiin vuonna 2025 Kalasatama–Pasila-raitiotie. Destia toimi helsinkiläisen hankkeen urakoitsijana.[43]

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Destia vastaa Laakson yhteissairaalan rakennustöihin liittyvistä louhinta- ja räjäytystöistä Helsingissä. Elokuun 9. päivänä 2024 sattuneessa räjähdysonnettomuudessa suuria kivenlohkareita lensi yli 300 metriä Mannerheimintien yli Stenbäckinkadulle noin 200 kilometrin tuntinopeudella[44]. Onnettomuuden jälkeen pääurakoitsija SRV-yhtiöt kertoi, ettei enää tilaa Destialta asutuskeskuksissa suoritettavia louhintatöitä. Syynä hankintakieltoon ovat tämä ja neljä muuta Laakson sairaalatyömaalla vuosina 2023 ja 2024 sattunutta vaaratilannetta, joista SRV oli antanut Destialle varoituksia.[45][46]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Destia Oy Kauppalehti. Viitattu 25.5.2026.
  2. ↑ Destia Oy www.asiakastieto.fi. Suomen Asiakastieto Oy. Viitattu 25.7.2022.
  3. 1 2 3 Destia kasvoi ennätyksellisesti ja vahvisti vastuullista infrarakentamista vuonna 2025 17.3.2026. Destia. Viitattu 25.5.2026.
  4. ↑ Rakennuslehden selvitys: Suurimman infrarakentajan paikan haltija vaihtui Rakennuslehti. 22.8.2025. Viitattu 23.8.2025.
  5. 1 2 3 4 5 Ahlström myy Destian ranskalaisjätille Yle Uutiset. 26.8.2021. Viitattu 26.8.2021.
  6. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Historia Destia. Viitattu 25.7.2022.
  7. ↑ Tielaitoksen nimeksi Tietapio MTV Uutiset. 30.5.2002. Viitattu 21.5.2019.
  8. ↑ Tiennäyttäjä[vanhentunut linkki], Tiehallinnon tie- ja liikennealan tutkimus- ja kehitystyölehti
  9. ↑ Valtio suunnittelee liikelaitosten purkamista Yle Uutiset. 23.1.2008. Viitattu 25.7.2022.
  10. ↑ Vuoristo, Pekka: Eduskunta antoi äänestäen luvan luopua enemmistöstä Destiassa Helsingin Sanomat. 10.10.2009. Viitattu 25.7.2022.
  11. ↑ Historia Finferries. Viitattu 25.7.2022.
  12. ↑ NCC saa ostaa Destian asfalttitoiminnan muttei ehdoitta Yle Uutiset. 9.11.2011. Viitattu 25.7.2022.
  13. ↑ AL: Häkämies veisi Altian ja Destian pörssiin Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  14. 1 2 Valtio myy Destian Ahlström Capitalille Ilta-Sanomat. 26.5.2014. Viitattu 25.7.2022.
  15. ↑ Räisänen, Perttu: Miksi ranskalaisjätti Colas iski kyntensä juuri Destiaan? Kauppalehti. Viitattu 25.7.2022.
  16. 1 2 Wallenius, Daniel: Destian omistajayhtiö poistuu pörssistä Rakennuslehti. 22.9.2023. Viitattu 7.5.2025.
  17. ↑ Destia hakee siivua aurinkovoimainfrasta Rakennuslehti. 14.5.2024. Viitattu 7.5.2025.
  18. 1 2 ”Elämä osana Colasia tuo kaiken aikaa jotain uutta” Rakennuslehti. 3.4.2023. Viitattu 7.5.2025.
  19. ↑ Johto­ryhmä Destia. Viitattu 7.5.2025.
  20. ↑ Niskanen, Saara: Destia aikoo kasvaa vauhdilla uuden omistajan kelkassa Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  21. 1 2 3 Tietoa meistä Destia. Viitattu 25.5.2026.
  22. ↑ Palvelut Destia. Viitattu 7.5.2025.
  23. ↑ Heino, Laura: Kun pääkallokeli iskee, tästä Kumpulan hermokeskuksesta hälytetään suolauskalusto paikalle Helsingin Uutiset. 14.10.2021. Viitattu 2.9.2022.
  24. ↑ Seppo Kaarto työskentelee sään ja kelin parissa Destian Kelikeskuksessa Seura.fi. 5.12.2021. Viitattu 2.9.2022.
  25. ↑ Sainio, Sari: Valtava työmaa muuttuu uudeksi yritysalueeksi Akaassa, ensimmäiset junat tulevat kesäkuussa Aamulehti. 3.4.2021. Viitattu 2.9.2022.
  26. ↑ Repo, Harri: Destialle iso 80 miljoonan euron urakka Espoon kaupunkiradalta Tekniikka&Talous. 22.1.2024. Viitattu 22.5.2024.
  27. ↑ Destia toimittaa HSL:lle sähköbussien latausinfran Rakennuslehti. 22.10.2020. Viitattu 2.12.2022.
  28. ↑ Suomen legendaarisin ja suurin vesivoimalaitos täysremonttiin Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  29. ↑ Tietoa Infraohjelma Helsingistä infraohjelmahelsinki.fi. 3.4.2025. Viitattu 7.5.2025.
  30. ↑ Wallenius, Daniel: Helsinki kilpailutti yli miljardin raitiotiehankkeet Rakennuslehti. 25.10.2024. Viitattu 7.5.2025.
  31. ↑ Destia Rail Oy sulautuu osaksi Destia Oy:tä Destia. 30.4.2025. Viitattu 14.5.2025.
  32. ↑ Kalajoelle asennetaan Suomen ensimmäinen sähköverkon ”tahtikone” Yle Uutiset. 16.2.2023. Viitattu 22.5.2024.
  33. ↑ Mannila, Merja: Helsinkiläiset saivat ehdottaa parhaita katutyömaita Rakennuslehti. 8.10.2021. Viitattu 2.9.2022.
  34. ↑ Törmänen, Eeva: Helsinkiin rakennetaan 4,5 km uutta ratikkareittiä Tekniikka&Talous. Viitattu 2.12.2022.
  35. ↑ Destia rakentaa tuulivoimainfraa Mutkalammilla Rakennuslehti. 5.5.2021. Viitattu 2.12.2022.
  36. ↑ Turun kaupungin katuja tulevaisuudessa kunnossa pitävän yhtiön, Desentin, työn laatua seurataan tarkasti Yle Uutiset. 27.2.2019. Viitattu 2.12.2022.
  37. ↑ Heikkonen, Heikki: Destialle kymmenien miljoonien eurojen urakka Rakennuslehti. 10.4.2026. Viitattu 25.5.2026.
  38. ↑ Wallenius, Daniel: Yli 200 miljoonan euron tiehanke lähti käyntiin Rakennuslehti. 3.7.2025. Viitattu 25.5.2026.
  39. ↑ Törmänen, Eeva: Vantaan 19 km pituisen ratikan rakentajat valittu Tekniikka&Talous. 30.8.2024. Viitattu 7.5.2025.
  40. ↑ Törmänen, Eeva: 20 metriä korkea Sudentassu painaa 219 tonnia mutta on keveän ja siron näköinen Tekniikka&Talous. Viitattu 2.12.2022.
  41. ↑ Kuusijärven silta Sudentassu Vantaa. Viitattu 2.12.2022.
  42. ↑ Aatsalo, Johanna: Helsinki palkitsi vuoden katutyömaan Rakennuslehti. 10.10.2022. Viitattu 25.5.2026.
  43. ↑ Koivisto, Maritta: Vuoden Ympäristörakenne 2025 KAPA, Raitiolinja 13 Kalasatamasta Pasilaan Betoni-lehti. 10.3.2026. Viitattu 25.5.2026.
  44. ↑ Paukku, Timo: 50-kiloinen kiven­­murikka tuhosi kaksi autoa – Fyysikko laski, kuinka kovalla vauhdilla se iski. Helsingin Sanomat, 17.8.2024. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 17.8.2024.
  45. ↑ Pellinen, Viivi: Louhintatöistä vastannut Destia hankinta­kieltoon – taustalla varoituksia ja vaara­tilanteita. Helsingin Sanomat, 13.8.2024. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.8.2024.
  46. ↑ Rita, Mikko: SRV teki johtopäätökset Laakson räjähdysturmasta Yle Uutiset. 13.8.2024. Viitattu 13.8.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Destia&oldid=24022535”