Auni Nuolivaara
Auni Elisabeth Nuolivaara (vuoteen 1906 Lagus, vuoteen 1909 Hirvensalo; 22. toukokuuta 1883 Korpilahti – 26. lokakuuta 1972 Tampere) oli suomalainen kirjailija, taidemaalari ja kuoronjohtaja.[1] Hänen tuotantonsa pääteos on Paimen, piika ja emäntä, jolla hän voitti kustannusliike Otavan suuren romaanikilpailun 1936.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuolivaaran vanhemmat olivat lehtori Selim Johan Evert Lagus ja Lydia Aleksandra Dahlstöm. Hän tuli ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta tyttökoulusta 1903 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1905. Nuolivaara toimi opettajana ensin Savonlinnassa ja sitten Mikkelin lähellä Otavan kansanopistossa. Hän meni naimisiin Otavan kansanopiston johtajan Armas Isak Nuolivaaran kanssa 1909. Nuolivaara teki 1910-luvulla useita opintomatkoja ja oleskeli Roomassa 1914–1915 opiskelemassa taidetta sekä Genevessä Sveitsissä 1916–1917 opiskelemassa laulua. Otavan kansanopiston opettajana hän toimi vuoteen 1925 ja sen jälkeen 1926–1927 Oriveden kansanopiston opettajana. Nuolivaara järjesti taidenäyttelyt Mikkelissä 1920 ja Kotkassa ja Savonlinnassa 1921. Hän toimi useiden kuorojen johtajana.[2]
Kanslianeuvos Lauri Hirvensalo oli Nuolivaaran veli.[3]
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen kirjansa Nuolivaara julkaisi 1927, ja ennen Otavan romaanikilpailun voittoa 1936 hän ehti julkaista kolme kirjaa.[4] Mainitun kilpailun voittanut teos Paimen, piika ja emäntä kertoo päähenkilön Katrin noususta piikatytöstä suuren talon emännäksi ja noudattaa 1930-luvun lukevan yleisön enemmistön kirjallista makua.[5] Hän yhdisti perinteiseen maalaiskuvaukseen nykyaikaisempiakin aineksia eli itsenäisen naispäähenkilön, mutta perinteiset arvot säilyivät kunniassa. Nuolivaaran kirjasta ja sen kahdesta jatko-osasta Isäntä ja emäntä ja Päivä ja ehtoo julkaistiin Saksassa lyhennetty versio 1940 nimellä Kleine standhafte Katri ja sitä painettiin vuoteen 1952 mennessä 155 000 kappaletta. Paimen, piika ja emäntä käännettiin myös viron, latvian, unkarin, norjan, hollannin ja japanin kielelle. Vuonna 1984 Nippon Animation teki kirjan pohjalta Japanissa 49-osaisen piirrosanimaatiosarjan Makiba no shōjo Katri. Nuolivaara julkaisi voittonsa jälkeen vielä neljä romaania, mutta ne eivät saavneet vastaavaa suosiota.[6]
Romaanin Paimen, piika ja emäntä tapahtumat ja henkilöt perustuvat Längelmäellä syntyneen Kustaava Helanderin (1873–1948) kirjallisiin ja suullisiin muistiinmerkintöihin 1800-luvun kansanelämästä Längelmäellä. Helander asui sittemmin 1930-luvulla Viipurissa Auni Nuolivaaran pihapiirissä ja kävi iltaisin tarinoimassa Nuolivaarojen luona. Armas Nuolivaaran ehdotuksesta Auni Nuolivaara alkoi kirjoittaa romaaniaan Kustaava Helanderin aiheista. Kustaava Helander avusti kirjoitustyötä ja antoi ilmeisesti omia käsikirjoituksiaankin Auni Nuolivaaran käyttöön. Palkkioksi hän sai itselleen 10 prosenttia kirjan tuotosta.[7]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sinä olet se mies...! 1927
- Soilon perijät. 1928
- Kuin haavanlehti. 1929
- Paimen, piika ja emäntä. 1936
- Isäntä ja emäntä. 1937. Roland af Hällström ohjasi kirjaan perustuvan elokuvan Paimen, piika ja emäntä 1938
- Päivä ja ehtoo. 1938
- Kiitollisuuden yrtti. 1939
- Äidin kesäloma, näytelmä. 1939
- Paimen, piika ja emäntä. Lyhennetty laitos. 1943
- Kukkiva kesä: kylätarina. 1948
- Seitsemänkymmentä kertaa seitsemän. 1948
- Syy oli minun, tarina äidistä ja hänen lapsistaan. 1952
- Paimen, piika ja emäntä: 1. Paimen ja piika. 1959
- Paimen, piika ja emäntä: 2. Isäntä ja emäntä; Päivä ja ehtoo. 1959
- Marcuksen salaisuus. 1959
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Korhonen, Juhani & Rantala, Risto (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 182. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6
- ↑ Pekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Auni Nuolivaara”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 184–190. Porvoo: WSOY, 1947.
- ↑ Poijärvi, L. Arvi P.; Havu, Ilmari & Jääskeläinen, Mauno (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja): Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 198. Helsinki: Otava, 1949.
- ↑ Pirkanmaan kirjailijat.
- ↑ Pakkanen, Outi & Raevuori, Antero: Elämäni vuodet: Ajankuvia vuosilta 1936–1956, s. 41. WSOY 1986. ISBN 951-0-13461-9
- ↑ Nevala, Maria-Liisa: ”Nuolivaara, Auni (1883–1972)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 204–205/ Teoksen verkkoversio.
- ↑ Seija Pessi : Paimen, piika ja emäntä, kotiseutuhistoriaa Längelmäeltä, Tampereen seudun sukututkimusseura Vuosikirja XIX: 2 (Syksy 1998)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
