Abraham Kuyper
| Abraham Kuyper | |
|---|---|
| Alankomaiden 24. pääministeri | |
| Monarkki | Vilhelmiina |
| Edeltäjä | Nicolaas Pierson |
| Seuraaja | Theo de Meester |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. lokakuuta 1837 Maassluis, Alankomaat |
| Kuollut | 8. marraskuuta 1920 (83 vuotta) Haag, Alankomaat |
| Ammatti | kalvinistinen teologi ja poliitikko |
| Puoliso | Johanna Hendrika Schaay |
| Tiedot | |
| Puolue | Anti-Revolutionaire Partij – ARP |
| Uskonto | uuskalvinistisen |
Nimikirjoitus |
|
| Osa artikkelisarjaa |
| Kalvinismi ja reformoidut kirkot |
|---|
Abraham Kuyper (29. lokakuuta 1837 Maassluis – 8. marraskuuta 1920 Haag) oli hollantilainen kalvinistinen teologi, toimittaja, yliopiston perustaja ja valtiomies. Hän toimi Alankomaiden pääministerinä vuosina 1901–1905.[1][2][3]
Kuyper työskenteli vuosina 1863–1874 pastorina ja perusti vuonna 1872 kalvinistisen sanomalehden De Standaardin. Vuonna 1874 hänet valittiin Hollannin parlamenttiin. Kuyperin perustama Antivallankumouksellinen puolue oli maan ensimmäinen järjestäytynyt poliittinen puolue, jonka kannatus tuli maan alemmalta keskiluokalta. Liikkeen ohjelma yhdisti uskonnollis-konservatiiviset arvot sosiaalisesti edistykselliseen politiikkaan.[3]
Kuyper perusti vuonna 1880 Amsterdamin vapaan yliopiston papiston koulutusta varten ja vuonna 1892 reformoidun kirkon Alankomaissa.[3]
Abraham Kuyper oli uuskalvinistisen liikkeen keskeisiä vaikuttajia. Liikkeen tarkoituksena oli historiallisen kalvinismin uudelleenherättäminen valistusajan jälkeisten sosiaalisten, kulttuuristen ja uskonnollisten vaikutusten kumoamiseksi.[4] Tähän liittyen hän esitti periaatteen elämänalueiden suvereniteetista.[5]
Varhainen elämä ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abraham Kuyper (1837–1920) oli hollantilainen kalvinistinen teologi, toimittaja, yliopiston perustaja ja valtiomies. Hän syntyi Maassluisin kaupungissa Alankomaissa ortodoksis-reformoidussa papin perheeseen. Hänen isänsä toimi Alankomaiden reformoidun kirkon pastorina.[6]
Kuyperia pidettiin lahjakkaana oppilaana. Hän suoritti sekä kandidaatin että tohtorin tutkinnon teologiassa Leidenin yliopistossa vuosina 1855–1862. Valmistuttuaan hän toimi useita vuosia pastorina reformoidussa kirkossa. 1870-luvulla Kuyper syventyi voimakkaasti politiikkaan ja nousevaan hollantilaiseen uuskalvinistiseen liikkeeseen (1875–1925).[6]
Uuskalvinistisen liikkeen johtaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuskalvinistisen liikkeen perustajana ja johtajana Kuyper mobilisoi konservatiivisen reformoidun väestönosan vastustamaan ajan teologista ja kulttuurista modernismia. Tämä edellytti kalvinistisen ”maailman- ja elämänkatsomuksen” kehittämistä, jota Kuyper edisti mittavalla kirjoitustuotannollaan. Samalla hän rakensi kokonaisen erillisten instituutioiden verkoston, jonka kautta reformoidut voisivat toimia vaikuttavasti yhteiskunnassa. Tätä varten hän oli mukana perustamassa kalvinistista sanomalehteä, yliopistoa (Vrije Universiteit Amsterdam), ammattiliittoa sekä poliittista puoluetta (Anti-Revolutionaire Partij). Puolueen menestys toi Kuypereille Alankomaiden pääministerin viran vuosiksi 1901–1905.[6]
Vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Amerikassa Kuyperein vaikutus on kulkeutunut pääasiassa hollantilaisten siirtolaisten kautta, erityisesti Christian Reformed Church -kirkon piirissä. Yhdysvalloissa erillisten instituutioiden strategia toteutui lähinnä koulutuksen alalla, missä se synnytti kattavan kristillisten koulujen järjestelmän ja vahvan kristillisen tieteellisen johtajuuden koko maassa. Kanadassa Kuyperein perilliset ovat saavuttaneet jonkin verran menestystä työelämässä ja politiikassa.[6]
Kuyperein teologinen perintö koostuu kahdesta ydinasemasta: presuppositionalistisesta lähestymistavasta filosofiaan ja apologetiikkaan (kaikki ajattelu lähtee ennakko-oletuksista, ja kristillinen maailmankatsomus on ainoa johdonmukainen perusta), pyrkimyksestä sitouttaa jokainen yhteiskunnan ja kulttuurin alue nimenomaan kristillisestä näkökulmasta. Kulttuurianalyysi tähtää siksi liikkeiden tai tekstien taustalla olevan maailmankatsomuksen paljastamiseen. Yhteiskunnallinen sitoutuminen etenee periaatteellisen pluralismin pohjalta kohti Raamatun mukaista oikeudenmukaisuutta – vakaumuksena siitä, että kristilliset mallit tarjoavat parhaan ratkaisun modernin maailman ongelmiin.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jordan J. Ballor: Remembering Abraham Kuyper World Opinions. 8.11.2022. Viitattu 16.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Abraham Kuyper On This Day. Viitattu 16.2.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 "Abraham Kuyper." Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 10 Jul. 2009. http://www.answers.com/topic/abraham-kuyper
- ↑ Dennison, William D: Dutch neo-Calvinism and the roots for transformation: An introductory essay. Journal of the Evangelical Theological Society, Jun 1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Kuyper’s Sphere Sovereignty and Modern Economic Institutions Comment. Viitattu 13.2.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 Bratt, J. D.: Kuyper, Abraham (1837-1920) Teoksessa Dictionary of Christianity in America, s. 623-624. Inter Varsity Press, 1990. ISBN 0-8308-1776-X (englanniksi)