vaimo

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *vaimo (“spirit, soul”) (compare Estonian vaim (“spirit”)), from Proto-Uralic *wajŋe (“(living) spirit”) (compare Northern Sami vuoigŋa (“breath, spirit”), Moksha вайме (vajme), Erzya ойме (ojme, “spirit, soul”), Nganasan бачуˮ (bačuʔ, “soul”)).

The original sense of this word in Finnic and Uralic was “spirit (the living soul of a person, which leaves a person when they die)”, but this sense is not found at all in Finnish. The semantic development to “wife” is also shared by Karelian vaimo (although this may be Finnish influence). vaimo was the most common word for the sense “(adult) woman” in Old Literary Finnish, but was later replaced by nainen in this sense. The semantic shift has not been conclusively explained, although a somewhat similar shift was observable in Estonian, where vaim was used historically to refer to a peasant woman who worked as a day laborer (corvee) at a manor.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑi̯mo/, [ˈʋɑ̝i̯mo̞]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ɑimo
• Syllabification^(key): vai‧mo
• Hyphenation^(key): vai‧mo

Noun

vaimo

1. wife

   Synonym: aviovaimo

   Hänellä on vaimo ja kolme lasta.

   He has a wife and three children.

2. (archaic) (adult) woman
3. (archaic) elderly woman

Declension

Inflection of vaimo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		vaimo	vaimot
genitive		vaimon	vaimojen
partitive		vaimoa	vaimoja
illative		vaimoon	vaimoihin
		singular	plural
nominative		vaimo	vaimot
accusative	nom.	vaimo	vaimot
	gen.	vaimon
genitive		vaimon	vaimojen
partitive		vaimoa	vaimoja
inessive		vaimossa	vaimoissa
elative		vaimosta	vaimoista
illative		vaimoon	vaimoihin
adessive		vaimolla	vaimoilla
ablative		vaimolta	vaimoilta
allative		vaimolle	vaimoille
essive		vaimona	vaimoina
translative		vaimoksi	vaimoiksi
abessive		vaimotta	vaimoitta
instructive		—	vaimoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vaimo (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vaimoni vaimoni accusative nom. vaimoni vaimoni gen. vaimoni genitive vaimoni vaimojeni partitive vaimoani vaimojani inessive vaimossani vaimoissani elative vaimostani vaimoistani illative vaimooni vaimoihini adessive vaimollani vaimoillani ablative vaimoltani vaimoiltani allative vaimolleni vaimoilleni essive vaimonani vaimoinani translative vaimokseni vaimoikseni abessive vaimottani vaimoittani instructive — — comitative — vaimoineni second-person singular possessor singular plural nominative vaimosi vaimosi accusative nom. vaimosi vaimosi gen. vaimosi genitive vaimosi vaimojesi partitive vaimoasi vaimojasi inessive vaimossasi vaimoissasi elative vaimostasi vaimoistasi illative vaimoosi vaimoihisi adessive vaimollasi vaimoillasi ablative vaimoltasi vaimoiltasi allative vaimollesi vaimoillesi essive vaimonasi vaimoinasi translative vaimoksesi vaimoiksesi abessive vaimottasi vaimoittasi instructive — — comitative — vaimoinesi first-person plural possessor singular plural nominative vaimomme vaimomme accusative nom. vaimomme vaimomme gen. vaimomme genitive vaimomme vaimojemme partitive vaimoamme vaimojamme inessive vaimossamme vaimoissamme elative vaimostamme vaimoistamme illative vaimoomme vaimoihimme adessive vaimollamme vaimoillamme ablative vaimoltamme vaimoiltamme allative vaimollemme vaimoillemme essive vaimonamme vaimoinamme translative vaimoksemme vaimoiksemme abessive vaimottamme vaimoittamme instructive — — comitative — vaimoinemme second-person plural possessor singular plural nominative vaimonne vaimonne accusative nom. vaimonne vaimonne gen. vaimonne genitive vaimonne vaimojenne partitive vaimoanne vaimojanne inessive vaimossanne vaimoissanne elative vaimostanne vaimoistanne illative vaimoonne vaimoihinne adessive vaimollanne vaimoillanne ablative vaimoltanne vaimoiltanne allative vaimollenne vaimoillenne essive vaimonanne vaimoinanne translative vaimoksenne vaimoiksenne abessive vaimottanne vaimoittanne instructive — — comitative — vaimoinenne third-person possessor singular plural nominative vaimonsa vaimonsa accusative nom. vaimonsa vaimonsa gen. vaimonsa genitive vaimonsa vaimojensa partitive vaimoaan vaimoansa vaimojaan vaimojansa inessive vaimossaan vaimossansa vaimoissaan vaimoissansa elative vaimostaan vaimostansa vaimoistaan vaimoistansa illative vaimoonsa vaimoihinsa adessive vaimollaan vaimollansa vaimoillaan vaimoillansa ablative vaimoltaan vaimoltansa vaimoiltaan vaimoiltansa allative vaimolleen vaimollensa vaimoilleen vaimoillensa essive vaimonaan vaimonansa vaimoinaan vaimoinansa translative vaimokseen vaimoksensa vaimoikseen vaimoiksensa abessive vaimottaan vaimottansa vaimoittaan vaimoittansa instructive — — comitative — vaimoineen vaimoinensa

Derived terms

• vaimoke
• vaimous

compounds

• apuvaimo
• aviovaimo
• avovaimo
• edustusvaimo
• jalkavaimo
• mallivaimo
• monivaimoinen
• salavaimo
• sivuvaimo
• vaimoihminen
• vaimokauppa
• vaimonhakkaaja
• vaimonpäähine
• vaimoväki
• yhteisvaimoisuus
• yksivaimoinen

Further reading

• “vaimo”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 4 July 2023

Anagrams

• voima

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vaimo (“spirit”). Cognates include Finnish vaimo and Estonian vaim.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑi̯mo/, [ˈʋɑi̯mŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑi̯mo/, [ˈʋɑi̯mo̞]
• Rhymes: -ɑi̯mo
• Hyphenation: vai‧mo

Noun

vaimo

1. (folk poetic) wife
   • 1916, V. Alava, quoting Naastoi, Tarinaisista, “1966. Soikkola, Säätinä V I 1042”, in Väinö Salminen, V. Alava, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[3], volume III2, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:

     »Oi minni, velloin vaimo, // Lunassa minuista poisi,

     »Oh sister-in-law, brother's wife, // Rescue me away,

2. (folk poetic) mother (of a household)
   • 1916, V. Alava, quoting Vöglä, Martin tytär, nuori vaimo syntyisin Savimäeltä, “1941. Soikkola, Suija V I 898”, in Väinö Salminen, V. Alava, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[4], volume III2, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:

     Maaria pyhäinen vaimo // Vaimo valkia-verriin

     Mary holy mother // The white-blooded mother

Declension

Declension of vaimo (type 4/koivu, no gradation)
	singular	plural
nominative	vaimo	vaimot
genitive	vaimon	vaimoin, vaimoloin
partitive	vaimoa	vaimoja, vaimoloja
illative	vaimoo	vaimoi, vaimoloihe
inessive	vaimoos	vaimois, vaimolois
elative	vaimost	vaimoist, vaimoloist
allative	vaimolle	vaimoille, vaimoloille
adessive	vaimool	vaimoil, vaimoloil
ablative	vaimolt	vaimoilt, vaimoloilt
translative	vaimoks	vaimoiks, vaimoloiks
essive	vaimonna, vaimoon	vaimoinna, vaimoloinna, vaimoin, vaimoloin
exessive1)	vaimont	vaimoint, vaimoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• (wife): nain, naisikko

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 632